Meppikausi on nyt yli puolenvälin, ja on hyvä hetki hieman katsoa taaksepäin. Koko tätä eurovaalikautta kuvastavat poikkeukselliset haasteet.
Koko kauden on ollut käynnissä ilmasto- ja biodiversiteettikriisi. Alle vuosi siitä kun aloitin, iski koronakriisi. Ja tänä keväänä olemme joutuneet siihen uskomattomaan ja kamalaan tilanteeseen, jossa meillä on sota Euroopassa.
Kaikki nämä eksistentiaaliset kriisit ovat tietysti leimanneet parlamentin työtä voimakkaasti.
Ensin ilmastoasiaa…
1. Ilmaston suhteen ajatukseni ovat ristiriitaiset
Kiitos kansalaisten ja monien ehdokkaiden viime eurovaalit olivat ilmastovaalit. Tämä näkyy myös komission työohjelmassa ja konkretisoituu Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa eli European Green Dealissa.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ehdoton voima on, että sen lähestymistapa on kokonaisvaltainen. Ilmasto ei ole erillinen politiikan sektori, vaan ilmastotyö nähdään kaiken läpileikkaavana.
Yksittäisenä lakina Green Dealin tärkein osa on EU:n yhteinen ilmastolaki. Siihen saimme kirjattua sitovaksi tavoitteeksi hiilineutraalin Euroopan viimeistään vuonna 2050. EU myös sitoutui vähentämään nettopäästöjään vähintään -55 % vuoteen 2030 mennessä.
2. Historiallinen ja silti riittämätön Fit for 55
Vuosi sitten EU-komissio esitteli historiallisen suuren Fit for 55 -ilmastolakipaketin, jonka pitäisi muuttaa edellä mainitut EU:n ilmastolain tavoitteet todellisuudeksi.
Kokonaisuus on valtava ja sisältää useita lakialoitteita, strategioita ja olemassa olevan lainsäädännön päivittämistä.
Näistä paketin osista olemme vääntäneet parlamentissa koko vuoden. Nyt Fit for 55 -paketin keskeisistä osista päästökaupan uudistus ja hiilitullit ovat trilogeissa, eli jäsenmaita edustavan neuvoston, komission ja parlamentin yhteisissä kolmikantaneuvotteluissa, joissa etsitään kaikille kolmelle sopivaa kompromissia. Muista osista alkavat neuvottelut syksyllä.
Vaikka lopputulos ei ole vielä valmis, on nyt jo selvää, että se ei yllä tieteellisen tiedon valossa ilmaston kannalta riittävään lopputulokseen.
Koko -55 %:n päästövähennystavoite on liian matala tieteellisen tiedon valossa. Sen seurauksena vuoden 2030 jälkeinen työ tulee olemaan vaikeampaa ja kalliimpaa, kuin riittävälle tasolle asetetulla tavoitteella. Samalla tulemme kuitenkin ottamaan harppauksen parempaan suuntaan.
3. Sodan vaikutukset ja irtautuminen Venäjän fossiilienergiasta
Venäjän aloittama laiton ja brutaali sota Ukrainassa on pakottanut EU:n vihdoin pohtimaan askelmerkit siihen, miten irrottautua venäläisestä fossiilisesta energiasta.
Ilmaston kannalta olennaista on, käytetäänkö tilaisuus hyväksi. Rakennammeko polun pois fossiilisesta energiasta vai korvaammeko venäläisen energian vain muualla tuotetulla fossiilienergialla?
On sanomattakin selvää, että samalla kun irtaudumme venäläisestä fossiilienergiasta, meidän on irtauduttava kaikesta fossiilienergiasta. EU:n on pystyttävä parantamaan energiansäästöä ja lisäämään uusiutuvien energiamuotojen roolia. Se on tehtävä niin, etteivät maksajiksi joudu kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet.
4. Luonnon suojelemiseksi tarvitaan sitovia päätöksiä
Ilmastokriisin aiheuttamiin väistämättömiin muutoksiin sopeutuminen vaatii luonnon laaja-alaista suojelua ja ennallistamista. Askelia oikeaan suuntaan on jo otettu. EU:ssa esimerkiksi valmistellaan lakipakettia, joka tekisi luonnon ennallistamisesta pakollista.
Toisaalta esimerkiksi EU:n maataloustukia ei edelleenkään saatu uudistettua vastaamaan ilmasto- ja biodiversiteettikriisiin. Edelleen tuet jaetaan pikemminkin määrän kuin laadun perusteella.
Viljelijöitä ja tuottajia tulisi palkita ilmaston kannalta kestävien tekniikoiden käyttöönotosta. Maa- ja metsätalous ovat aivan keskeisessä asemassa luontokadon torjumisessa.
… summatakseni
EU tekee enemmän kuin koskaan ilmaston puolesta, mutta se ei vielä tarkoita, että tekisimme tarpeeksi. Työ jatkuu, ja edelleen on jokaisessa päätöksessä huomioitava se, että vihreän siirtymän on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen.
Hyviä uutisia
5. EU-rahaa voidaan jäädyttää jäsenmailta, jotka eivät kunnioita oikeusvaltiota
Useammat maat ovat vaarallisella tiellä murtaessaan oikeusvaltioperiaatetta. Unkari ja Puola räikeimpinä mutta eivät ainoina esimerkkeinä.
Parlamentti on ottanut asiaan voimakkaasti kantaa, ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana aloitettu työ oikeusvaltiomekanismin käyttöönotosta on vihdoin todellisuutta.
EU-rahaa voidaan nyt evätä jäsenmailta, jotka eivät noudata oikeusvaltioperiaatetta.
Politiikkaan mahtuu monenlaisia mielipiteitä, ja monet kysymykset ovat aidosti monisyisiä. Oikeusvaltioperiaate on kuitenkin kaiken perusta. Se yhteinen arvopohja, josta juhlapuheissa aina puhutaan. Ilman sitä ei ole Euroopan unionia.
6. EU:lta on tulossa ympäristön kannalta merkittävä akkuasetus
Kohta ollaan loppusuoralla EU:n uuden akkuasetuksen neuvotteluissa, joissa olen mukana. Akkuihin, niiden raaka-aineisiin ja kaivosteollisuuteen liittyy globaalisti vakavia ongelmia, kuten ihmisoikeusrikkomuksia ja ympäristöriskejä. Näihin epäkohtiin halutaan puuttua nykyistä paremmin. Akkuja on kehitettävä kestävämmiksi ja niiden raaka-aineita kierrätettävä nykyistä tehokkaammin.
7. Askelia kohti eurooppalaista palkkatasa-arvoa
Olen myös mukana neuvottelemassa EU:n uutta palkka-avoimuusdirektiiviä. Direktiivin tarkoituksena on mm. velvoittaa yritykset julkaisemaan palkkatietonsa työtehtävittäin ja sukupuolittain. Näin jokaisella olisi mahdollisuus arvioida, maksaako yritys samasta työstä saman palkan. Palkkauksen läpinäkyvyys on olennainen keino ehkäistä palkkasyrjintää.
Huonoja uutisia
Pakolaispolitiikka on yhä häpeäpilkku
EU:n yhteinen pakolaispolitiikka on edelleen ratkaisematta. Oikeus hakea turvapaikkaa ei toteudu EU:n rajoilla, ja turvapaikanhakijoita on työnnetty väkisin EU:n rajan ulkopuolelle monissa paikoissa. Edelleen tuhannet ihmiset asuvat pakolaisleireillä vailla pääsyä terveydenhuollon piiriin tai lapsilla koulunkäyntiin.
Tämä on todellinen häpeäpilkku. Yhteinen, ihmisoikeuksiin ja vastuunkantoon perustuva turvapaikkapolitiikka on paitsi velvollisuutemme, myös koko Euroopan etu.
Kiitos jokaiselle
Tämä on vain pintaraapaisu, niin valtavasti lainsäädäntöä käsitellään joka vuosi. Parhaiten pysyt kartalla laittamalla Facebook-sivuni seurantaan.
Lopuksi haluan sanoa kiitos. Kiitos jokaiselle, joka äänellään mahdollisti vasemmistoliiton meppipaikan ja antoi minulle mahdollisuuden hoitaa tätä tehtävää. Olen pyrkinyt olemaan luottamuksenne arvoinen. Kiitos jokaiselle, joka on laittanut viestiä. Kiitos kaikesta tsempistä ja kannustuksesta.
Ilman teitä tämä ei olisi mahdollista.
