17.03.2022 | Silvia Modig Ilmasto

Energiaomavaraisuus, turvallisuus ja ilmastotavoitteet kulkevat yhdessä

 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttaa koko Eurooppaa. Tarkalleen miten, jää vielä nähtäväksi. Moni asia on kuitenkin jo nyt selvää.

EU:n on päästävä irti riippuvuudestaan venäläisestä energiasta. Monet EU-maat ovat edelleen hyvin riippuvaisia niin Venäjän maakaasusta kuin öljystä.

Suomi on vuosien saatossa toiminut viisaasti. Meillä on monipuolinen energiapaletti, emmekä ole riippuvaisia mistään yksittäisestä energiamuodosta. Toisin on esimerkiksi Saksan ja monen muun maan laita.

Venäläinen energia on pääosin fossiilista, ja se on merkittävin tulonlähde Putinin kassaan. Samalla kun irtaudumme venäläisestä energiasta, meidän on irtauduttava myös fossiilisesta energiasta.

Sodasta huolimatta ilmastokriisi ei ole hävinnyt mihinkään. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n juuri julkaistu raportti vahvistaa sen minkä jo tiesimme: aika on loppumassa.

Olen tyytyväinen siihen, että monet ilmastoratkaisujen jarruttelijat näkevät nyt ison kuvan toisin. Energiaomavaraisuus on turvallisuuskysymys, ja ilmastotavoitteiden ja energiaomavaraisuuden välillä on synergiaa.

Uusiutuvilla energiamuodoilla kasvatamme omavaraisuutta, kun samalla lähestymme ilmastotavoitteitamme.

EU-komission viesti on selvä: ilmastotoimia on nopeutettava. Perustelut ovat nyt kovemmat ja akuutimmat kuin aiemmin.

EU on sitoutunut olemaan hiilineutraali viimeistään vuonna 2050. Tämä tavoite on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman eli European Green Dealin ydin. Se on kirjattu EU:n yhteiseen ilmastolakiin. Green Deal on EU:n vastaus ilmastokriisiin ja kansalaisten ilmastohuoleen.

Nyt käsittelyssä olevan historiallisen laajan EU:n ilmastopaketin tarkoituksena on viedä nämä ilmastotavoitteet käytäntöön.

EU-komission viesti on viime viikkoina ollut selkeä: ilmastotoimia on nopeutettava. Perustelut ovat nyt kovemmat ja akuutimmat kuin aiemmin.

Viime viikolla komissio esitti suunnitelmansa siihen, miten EU irtautuu venäläisestä energiasta. Tavoitteena on vähentää 2/3 venäläisestä energiantuonnista tämän vuoden loppuun mennessä ja luopua siitä kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Jäsenmaat kiristivät tavoitteen vuoteen 2027. Mutta pystymme vielä parempaan.

Siihen tarvitsemme erittäin ripeitä toimenpiteitä. Paras energia on se, jota ei tarvita lainkaan. Siksi tarvitsemme nopeasti toimintasuunnitelman energian tarpeen vähentämiseksi. Energiatehokkuusremontteja on saatava käyntiin ripeällä aikataululla kaikkialla Euroopassa.

Tarvitsemme aurinkopaneeleja ja ilmalämpöpumppuja nopeassa tahdissa helpottamaan kotitalouksien energialaskua. Nämä investoinnit myös tuovat työtä, joka osaltaan auttaa edessä oleviin maailmantalouden haasteisiin.

Kun EU-maat etsivät keinoja tukea kotitalouksia, jotka ovat pulassa nousevien energianhintojen myötä, iso kuva on pidettävä koko ajan mielessä. Meillä ei ole varaa vaarantaa yhteisiä ilmastotavoitteita.

EU:n on nyt käytävä ripeässä tahdissa läpi kaikki rahoitusmekanisminsa, joilla tuetaan vihreää siirtymää. Ne on viritettävä uudelleen, jotta ne voivat tukea paremmin myös lyhyen aikavälin tarpeita. Tämä ei ole poliittisesti helppoa, mutta siihen on pyrittävä.

Samalla EU:lla on oltava sekä rohkeutta että malttia varmistaa, että uudet investoinnit varmasti tukevat hiilineutraaliustavoitetta. Investointitarve on nyt valtava, eikä meillä ole ilmastokriisissä varaa yhteenkään hukkainvestointiin.

Sellaiseen hukkainvestointiin, kuten vaikkapa uudet investoinnit maakaasuun.

Komission on vedettävä pois EU-taksonomiaan liittyvä delegoitu säädös, jossa maakaasu luokitellaan vihreäksi sijoituskohteeksi. EU-taksonomia on kestävän rahoituksen kriteeristö, jonka tarkoituksena on ohjata investointiraha aidosti vihreisiin, hiilineutraaliutta tukeviin hankkeisiin.

Tästä olen puhunut kuin papukaija vastustaessani Nord Stream 2 -hanketta, joka nyt onkin laitettu jäihin.

Maakaasu voi toimia lyhyen aikaa siirtymävaiheen polttoaineena, mutta uusien investointien kuoletusaika on niin pitkä, että niihin meillä ei ole varaa. Ei ilmaston näkökulmasta, eikä investointien näkökulmasta.

Tästä olen puhunut kuin papukaija vastustaessani Nord Stream 2 -hanketta, joka nyt onkin laitettu jäihin. Samoin kuin Suomen Hanhikiven ydinvoimalahanketta, jonka senkin riskit nyt laukesivat kertaheitolla.

Totuus on, että uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuva järjestelmä on pidemmän päälle sekä turvallisin että edullisin. Ripeä siirtyminen uusiutuvaan energiaan tukee sekä ilmastotavoitteita että energiaomavaraisuutta. Sen vaatimat investoinnit tukevat aidosti kestävää talouskasvua ja luovat kestäviä työpaikkoja.

Siksi kaikki raha, joka nyt etsii energiainvestointikohdetta, on saatava suuntaumaan kestävään energiantuotantoon. Ja EU:n on tuettava ripeää energiasiirtymää kaikin sen käytössä olevin keinoin.

Jaa artikkeli

 

Lue myös

Seuraa minua somessa

Facebook
Twitter
Instagram