Onhan tämä ilmastotoimien näkökulmasta absurdia. EU:n on tarkoitus luoda kriteeristö sille, millaisia sijoituksia voidaan kutsua ilmaston kannalta kestäviksi. Tarkoituksena on saada yksityistä rahaa ohjautumaan nykyistä enemmän vihreisiin investointeihin, jotta EU saavuttaisi ilmastotavoitteensa.

Pitäisi olla itsestään selvää, ettei maakaasu kuulu tällaiselle listalle. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, jolla on valtavat ilmastopäästöt. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi lähes sen koko tuotantoketjun ajan vuotaa metaania, joka on hyvin voimakas kasvihuonekaasu.

EU-komissio on kuitenkin toista mieltä. Se on ottamassa maakaasun mukaan EU:n taksonomia-järjestelmään. Myös ydinvoima on saamassa luokittelussa vihreän leiman.

Komissio on myös esittänyt delegoidun säädöksensä kommentoinnille poikkeuksellisen nopeaa aikataulua. Se ei jätä riittävästi aikaa näin poliittisesti herkän asian käsittelylle tai kunnollisille vaikutusarvioinneille. Tätä on kritisoitu parlamentissa, ja pyrimme saamaan käsittelylle lisää aikaa.

Komissiolta odotetaan lopullista säädöstä jo tammikuussa. Sen jälkeen jäsenmaat ja EU-parlamentti voivat vain joko hyväksyä tai hylätä sen.

Maakaasun luokitteleminen ilmaston kannalta kestäväksi sijoituskohteeksi on absurdia, olkoonkin että sille on tarkoitus asettaa reunaehtoja. Vähän kuin seuraisi Don’t Look Up -elokuvaa todellisuudessa.

Kun taksonomiasta alun perin neuvoteltiin komission, jäsenmaiden ja EU-parlamentin kesken, pääperiaatteena oli, että järjestelmä perustuu tieteelliseen näyttöön. Toisin sanoen, kyseessä on tieteeseen perustuva järjestelmä, ei poliittinen kysymys.

Tämä periaate vesittyy nyt kokonaan. Oikeastaan koko taksonomian merkitys lässähtää.

Maakaasu ei ole ilmastokestävä tapa tuottaa energiaa. Ongelmallista on esimerkiksi se, jos komission päätöksen seurauksena käynnistyy uusia maakaasuinvestointeja, joilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Jos näin käy, muuttuu vuoden 2030 jälkeinen ilmastotyö entistä haastavammaksi.

Komissio myös asettaa maakaasun kilpailemaan samoista investoinneista uusiutuvan energian kanssa. Tällainen päätös voi merkittävästi hidastaa uusiutuvaan energiaan siirtymistä ja siihen tarvittavia investointeja. Monille yrityksille siitä voi helposti tulla vain lupa jatkaa hiilipäästöjen tuottamista.

Business as usual -mentaliteetti myös vähentää teollisuuden motivaatiota etsiä uusia tapoja säästää energiaa, kuten vaikkapa hukkalämmön parempaa hyödyntämistä.

Share