DEMOKRATIAN TILA UNKARISSA JA PUOLASSA ON HÄLYTTÄVÄ – SILTI KOMISSIO VITKASTELEE

Tänään on kansainvälinen demokratian päivä, ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää EU-parlamentissa vuosittaisen State of the European Union -puheensa.

Komission juhlapuheet demokratiasta ja Euroopan yhteisistä arvoista ovat sanahelinää niin kauan, kun demokratian heikentymistä EU:n sisällä ei oteta tosissaan.

Unkarin parlamentti hyväksyi kesäkuussa lain, joka kieltää homoseksuaalisuudesta puhumisen lapsille. Heinäkuussa selvisi, että Viktor Orbánin hallitus on todennäköisesti vakoillut toimittajien ja oppositiopoliitikkojen puhelimia hakkerointiohjelman avulla.

EU-komission tuore oikeusvaltioraportti toteaa, että maassa on vakavia ongelmia niin medianvapauden, korruption kuin oikeuslaitoksen riippumattomuuden suhteen.

Puolassa valtaapitävien hyökkäykset vapaata mediaa vastaan jatkuvat. Elokuussa maan parlamentin alahuone hyväksyi lakimuutoksen, joka kiristää ulkomaalaisomisteisten medioiden toimintaa.

Kesällä Puolan ja EU:n välillä väännettiin tuomareita valvovan poliittisen kurinpitoelimen lakkauttamisesta. Viime viikolla komissio esitti Puolalle sakkoja, koska kurinpitoelintä ei ole pyynnöistä huolimatta lakkautettu.

Euroopan parlamentti on vaatinut useaan otteeseen komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta Puola ja Unkari saadaan takaisin oikeusvaltion tielle.

Tulokset ovat olleet laihat.

Komissio on vaatinut Unkaria kumoamaan homopropagandalain ja aloittanut oikeustoimet maata vastaan. Puolaa se on uhannut EU-tukien jäädyttämisillä ja sakoilla. Esimerkiksi Puolassa muutama vuosi sitten homovapaiksi julistautuneet alueet ovat jäämässä ilman EU-tukia.

Elokuun lopussa komissio ilmoitti myös aikovansa jäädyttää joitakin Tšekin saamia tukia. Maan pääministeriä epäillään EU-varojen väärinkäytöstä.

EU on myös käynnistänyt niin sanotut artikla 7:n mukaiset rikkomusmenettelyt Puolaa ja Unkaria vastaan. Niiden kautta mailta voitaisiin evätä äänioikeus unionin päätöksiin. Menettelyt eivät ole edenneet minnekään yli kahteen vuoteen.

Voimakkainta vipuvartta komissio ei ole ottanut käyttöön, vaikka niin pitäisi tehdä viipymättä.

EU:n pitkän aikavälin rahoituskehys ja koronaelpymispaketti sidottiin vuoden alussa oikeusvaltiomekanismiin. Sen kautta EU-varoja voidaan jäädyttää jäsenmailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta.

Euroopan parlamentti uhkasi kesäkuussa haastaa komission oikeuteen, jos se vielä viivyttelee mekanismin käyttöönottoa. Elokuussa saimme komission puheenjohtaja von der Leyenilta ympäripyöreän vastauksen, jossa ei luvattu mitään.

Unkarin ja Puolan oikeusvaltiorikkomuksista ei ole epäilystä. Nyt tarvitaan tekoja demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Keinoja on, välineitä on, mutta tahtoa puuttuu.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kutsunut maataan puolidemokratiaksi. Miten sellainen on mahdollista Euroopan unionissa vuonna 2021?

Kuva: Euroopan parlamentti. Ursula von der Leyen piti ensimmäisen linjapuheensa 2020.

ILMASTON SUPERSYKSY ALKAA EU:SSA

Kuva: Emma Grönqvist

Euroopan parlamentti on palannut kesätauolta, ja edessä on ilmaston kannalta erittäin tärkeä syksy. Tämän kesän toistuvat sään ääri-ilmiöt kertovat, kuinka kiire ilmastotoimilla on. New Yorkin osavaltioon julistettiin toissapäivänä hätätila kaatosateiden ja tulvien vuoksi. Tulvista, ennätyshelteistä ja metsäpaloista on kärsitty myös eri puolilla Eurooppaa.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore ilmastoraportti on karua luettavaa. Se osoittaa, että ihmisen toiminnan yhteys sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen on kiistaton.

Tässä muutamia keskeisiä kysymyksiä EU:ssa tänä syksynä:

YK:n suuri ilmastokokous COP26

Yksi syksyn isoimmista jutuista on EU:n valmistautuminen YK:n ilmastokokoukseen. Kokous pidetään marraskuussa Skotlannin Glasgow’ssa, ja aion myös itse osallistua siihen koronatilanteen niin salliessa. Kokouksen tavoitteena on mm. päästä sopuun kansainvälisestä päästökaupasta. Kuten IPCC:n raportti osoittaa, aika ilmastonmuutoksen torjumiseksi on loppumassa, joten Glasgow’ssa on saatava aikaan konkreettisia, riittäviä ja vahvoja päätöksiä.

Komission suuri ilmastolakipaketti

EU-komissio julkisti historiallisen suuren ilmastolakipakettinsa heinäkuussa, ja paketin käsittely käynnistyy EU-parlamentissa tänä syksynä. Kyse on valtavan laajasta kokonaisuudesta. Olen itse mukana ympäristövaliokunnan neuvottelijana mm. päästökaupan uudistamista koskevassa lakialoitteessa. Keskustelua herättävät varmasti myös mm. EU:n uusi hiilitullijärjestelmä sekä Suomelle tärkeän, maankäyttöä ja metsätaloutta koskevan LULUCF-asetuksen uudistaminen.

Unkari ja Puola

Unkarin tuore homopropagandalaki lisäsi vettä myllyyn, ja kesän aikana EU ja Puola ovat vääntäneet mm. puolalaisten tuomarien kurinpitoelimen lakkauttamisesta. Komissio on uhannut kumpaakin maata EU-tukien jäädyttämisellä, mutta suurinta vipuvartta eli EU-rahoitukseen sidottua oikeusvaltiomekanismia ei ole vieläkään otettu käyttöön. Euroopan parlamentti on uhannut haastaa komission oikeuteen, jos se ei ryhdy riittäviin toimiin.

Näiden lisäksi Afganistanin tilannetta ja maahanmuuttokysymyksiä käsitellään varmasti jo syyskuun täysistunnossa. Myöhemmin syksyllä on luvassa palkka-avoimuusdirektiivin käsittelyä sekä paljon digiasiaa. Unohtamatta tietenkään koronapandemiaan liittyviä kysymyksiä.

Mukavaa syksyä kaikille. Tästä se alkaa!

EU:N METSÄSTRATEGIAN ON OLTAVA LINJASSA ILMASTOTAVOITTEIDEN KANSSA

Kuva: Shutterstock

Euroopan komissio julkistaa tänään esityksensä EU:n metsästrategiaksi. Komission on tarkoitus esittää muutoksia metsiä koskevaan sääntelyyn, jotta se vastaisi paremmin EU:n ilmastotavoitteisiin.

Suomessa keskustelu EU:n metsäpolitiikasta on käynyt kiivaana viime kuukaudet. Erityisesti metsäteollisuus on lobannut äänekkäästi EU:n metsästrategiaa vastaan.

Metsäteollisuuden mielestä EU uhkaa Suomen metsätaloutta, joten muutoksia pitää jarruttaa kaikin keinoin. Keskustelua on pyritty typistämään ääripäihin, joita ei todellisuudessa ole olemassa.

Metsäpolitiikan on niin Suomessa kuin koko EU:ssa perustuttava ilmastokestäviin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Ilmastokriisi ja kuudes sukupuuttoaalto ovat tosiasioita.

Metsät ovat merkittävä hiilinielu, jota tarvitsemme ilmastonmuutokselta suojautumiseen. Yhtä lailla tarvitsemme metsien monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus lisää ekosysteemien mahdollisuuksia sopeutua ilmastokriisin tuhoihin.

Ei EU uhkaa suomalaista metsätaloutta, vaan ilmastonmuutos.

76 prosenttia Suomen metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Nykyiset luonnonsuojelualueet eivät riitä metsiemme lajiston säilyttämiseksi. Metsien luontokadon pysäyttäminen vaatii lisää suojelualueita, mutta myös tekoja talousmetsissä.

Ilmastokriisiin ei yksinkertaisesti voi enää vastata sillä, ettei tehdä mitään aiemmasta poikkeavaa. Jos nyt jarrutamme ilmastotoimia, on lasku tulevaisuudessa valtava. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii toimia kaikilta sektoreilta. Siksi EU:n metsästrategian on oltava linjassa Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n ilmastolain ja EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.

Uskon, että metsätaloutta voidaan tehdä tavalla, joka ottaa huomioon niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin suomalaisten työpaikatkin. Suomella olisi itse asiassa mahdollisuus toimia tässä suunnannäyttäjänä.

Karu totuus on, että metsäteollisuuden ajama sääntelyn viivästyttäminen ei suojele työpaikkoja. Viivyttelemällä asianmukaisia ilmastotoimia muutoksesta tulee vain rajumpi, vaikeampi ja kalliimpi kaikille. Etukeno ja hallitut ja harkitut toimet sen sijaan antaisivat mahdollisuuden siirtyä kestävään metsätalouteen reilusti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Olemme keskellä ilmastokriisiä, mutta toivoa on, kunhan jarruttelun sijaan suuntaamme katseen tulevaisuuteen ja näemme ilmastotoimet uhan sijaan mahdollisuutena. Kestävä metsien käyttö on Suomelle mahdollista ja mahdollisuus, jos se tehdään oikein.

KOMISSION ILMASTOPAKETISSA ON SEKÄ HYVÄÄ ETTÄ HUONOA

Kuva: Touko Hujanen

Nyt se on ulkona. Euroopan komissio julkisti tänään historiallisen suuren ilmastolakipakettinsa. Valtava paketti on tiekartta, jonka tarkoituksena on tehdä EU:n ilmastolaista ja hiilineutraaliustavoitteesta todellisuutta.

Euroopan unioni on sitoutunut lain tasolla olemaan hiilineutraali viimeistään vuonna 2050. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa isoja rakenteellisia uudistuksia.

Niitä on tulossa useille sektoreille, esimerkiksi päästökauppaan, uusiutuvaan energiaan ja maankäyttöön.

Paketin tarkempaan ruotimiseen menee vielä hyvä tovi. Ajattelin kuitenkin nostaa esiin muutaman keskeisen huomion.

Ilmastotoimien jarrutteluun ei ole varaa

Ilmastokriisi on tosiasia, ja aika on loppumassa. Meillä ei ole varaa ratkaisuihin, jotka vahingoittavat ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta tai heikentävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ilmastotoimien jarrutteluun. Komission paketti on askel oikeaan suuntaan, mutta tavoitteita tulee kiristää matkan varrella.

Tarvitsemme oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän

Komissio esittää päästökaupan laajentamista meriliikenteeseen ja tieliikenteelle sekä rakennuksille omaa päästökauppajärjestelmäänsä. Oikeudenmukaista vihreää siirtymää tukemaan komissio ehdottaa sosiaalista ilmastorahastoa eli Social Climate Fundia.

Olemme vasemmistossa vaatineet sosiaalisesti oikeudenmukaisesta ilmastosiirtymää alusta asti, ja on tietenkin erittäin hyvä, että tämä viesti on kuultu myös komissiossa.

Rakenneuudistuksia ja EU:n rahoitusta tarvitaan, jottei vihreä siirtymä kurita eniten niitä, jotka jo muutenkin kamppailevat toimeentulosta, vaan ratkaisut luovat uusia työpaikkoja ja kestävämpää elämää kaikille. Sosiaalinen ilmastorahasto on hyvä väline tähän, ja sen riittävyydestä on huolehdittava.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei pidä tukea yhtään enempää

Komissio esittää teollisuudelle jaettavista ilmaisista päästöoikeuksista luopumista asteittain. Siirtymäaika on vuoteen 2035 saakka. Tätä siirtymää tulee vauhdittaa, ja ilmaisjaoista on luovuttava nopeammalla aikataululla. Emme voi tukea fossiilisten polttoaineiden käyttöä enää yhtään pidempään.

Hyvää on se, että komissio esittää fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä. Vuodesta 2035 alkaen uusien autojen on oltava päästöttömiä. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottoriautojen myynnin päättymistä.

EU-tason ilmastotoimet ovat Suomen etu

Suomessa on nyt puhuttu paljon siitä, mikä paketissa on kiistanalaista tai huonoa. EU-tason ilmastotoimet ovat kuitenkin myös Suomen etu. Ilmastokriisi ylittää kansalliset rajat, emmekä selviä siitä ilman yhteisiä toimia. Kaikki EU-maat eivät ole yhtä sitoutuneita ilmastotoimiin kuin Suomi. EU-tason politiikka kirittää kaikkia. Suomessa on paljon ilmasto-osaamista, ja sille tulee olemaan lähivuosina paljon kysyntää.

Kestävä metsätalous on mahdollisuus

Suomessa keskustelua on herättänyt varsinkin EU:n metsäpolitiikka.

EU-sääntelystä on turhaan maalattu melko yksipuolisia uhkakuvia. Esimerkiksi tänään julkistetun maankäyttöä ja metsätaloussektoria koskevan LULUCF-asetuksen nielutaakanjaon laskentamalli keventää Suomen nielutavoitetta, vaikka esitys kasvattaa unionin kokonaisnielua. Suomen nielutavoite vaikuttaa pieneltä, ja unionin kokonaistavoitekin on riittämätön. Tärkeää onkin jatkoneuvotteluissa lähteä parantamaan LULUCF-asetusta.

Uskon, että metsätaloutta voidaan tehdä tavalla, joka ottaa huomioon niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin suomalaisten työpaikatkin. Suomella olisi mahdollisuus toimia tässä suunnannäyttäjänä. Vastuullista politiikkaa on pitää huolta suomalaisista työpaikoista, eikä ilmaston kannalta välttämättömien uudistusten jarruttaminen ole sitä.

Kaiken on oltava linjassa Pariisin sopimuksen kanssa

Ilmastolakipaketin kaikkien osien on oltava linjassa Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n ilmastolain ja EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.

Muuten olemme tilanteessa, jossa yhtäällä edistetään ja rahoitetaan ilmastotoimia ja toisaalla niitä vesitetään. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka kuuntelevat tiedettä, eivätkä lobbausta.

On hyvä muistaa, että kyse on komission esityksistä tässä vaiheessa. Ilmastolakipaketin käsittely alkaa Euroopan parlamentissa syksyllä. Näistä lainsäädäntöesityksistä neuvotellaan Euroopan parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken tulevien vuosien aikana.

Tulen olemaan neuvottelijana esimerkiksi päästökaupan uudistamista koskevassa lakialoitteessa.

HYVÄÄ PRIDEA KAIKILLE!

Juhlin tätä Pridea ristiriitaisissa tunnelmissa. Euroopassa puhaltavat kylmät tuulet, ja sateenkaarioikeudet ottavat takapakkia.

Unkari hyväksyi lain, jossa kielletään homoseksuaalisuudesta puhuminen lapsille. Puolassa useat kunnat ja kaupungit ovat julistautuneet ”homovapaiksi alueiksi”. Puolan presidentinvaalit voitti homofoobikko, joka kävi kampanjansa pitkälti homofobisilla teemoilla.

Meidän on havahduttava siihen, mitä on tapahtumassa.

Samaan aikaan en voi olla tuntematta iloa ja vähän ylpeyttäkin siitä, miten paljon me Suomessa olemme edistyneet. Olemme tulleet pitkän kaaren siitä, kun homoseksuaalisuus oli rikos, siihen että meillä on tasa-arvoinen avioliittolaki.

Silloin kun tulin 16-vuotiaana ulos kaapista, suomalainen yhteiskunta oli hyvin erilainen.

Kehitys on ollut mahdollista, koska enemmistö on noussut vähemmistön rinnalle vaatimaan sille oikeuksia. Vähemmistö ei pysty yksin parantamaan asemaansa, koska se on vähemmistö. Se tarvitsee enemmistön tukea.

Nyt toivon, että me enemmistönä annamme vahvan tukemme translain uudistamiselle. Uudistuksesta on puhuttu pitkään, sitä on valmisteltu ja se on hallitusohjelmassa. Nyt on aika antaa esitys, joka kunnioittaa kaikkien transsukupuolisten itsemääräämisoikeutta, myös alaikäisten.

Voimat, jotka eri puolilla Eurooppaa vastustavat sateenkaarioikeuksia, maalaavat ne aatteeksi tai ideologiaksi, jolla yritetään murentaa yhteiskuntajärjestystä.

Ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole aate tai ideologia. Priden ainoa viesti on, että jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on.

Ihmisoikeudet ovat jakamattomat. Ne ovat kaikille, kaikkialla ja kaikkina aikoina samat. Ne ovat kokonaisuus. Jos sorretaan yhden ryhmän ihmisoikeuksia, sorretaan ihmisoikeuksia, myös sinun ihmisoikeuksiasi.

Siksi meidän on jaksettava tehdä työtä ihmisoikeuksien puolesta joka päivä.

Nyt kun Helsinki on täynnä sateenkaarilippuja ja pinkwashing vähän pohdituttaa, toivon, että liput viestittävät ainakin yhden asian sille tämän päivän 16-vuotiaalle, joka pohtii itseään:

Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Oikein hyvää Pridea kaikille, missä ikinä sitä toivottavasti turvallisesti vietätte!

« Older posts

© 2021

Theme by Anders NorenUp ↑