Terveisiä Strasbourgin täysistuntoviikolta. Eilen oli aika ristiriitaiset tunnelmat. EU-parlamentin piti äänestää isosta ilmastokokonaisuudesta, jossa uudistetaan päästökauppaa ja asetetaan EU:n rajoille hiilitullit, mutta esitys kaatui. Asian käsittely palasi nyt takaisin ympäristövaliokuntaan.
Nämä ovat niitä politiikan vaikeita hetkiä. Olet kuukausitolkulla yötä päivää neuvotellut, vääntänyt ja tehnyt kaikkesi. Uskot että on mahdollisuus saada parannusta tämän hetkiseen ilmastopolitiikkaan, ja esitys kaatuu.
Ristiriitaisia ovat myös monien meppien puheet täällä EU-parlamentissa. Ensin puhutaan korulausein tulevaisuuden turvaamisesta lapsille ja lastenlapsille, mutta heti perään ollaan toteamassa, että ilmastotoimet ovat liian rajuja ja kalliita, eikä niitä voida tehdä näin nopeassa aikataulussa.
Ensinnäkin. Totuus on, että mitä pidemmälle me venytämme välttämättömiä ilmastopäätöksiä, sitä rajumpi ja kalliimpi muutoksesta tulee kaikille. Ilmastotoimien jarruttamisen hintalappu on jo nyt valtava.
Toiseksi. Ei kyse ole enää vain lastenlasten tai edes lasten tulevaisuudesta, joka siintää jossakin kaukana. 1,5 asteen lämpötilan nousu ylittyy nykymenolla alle kahdeksan vuoden sisällä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvavat sen jälkeen rajummin kuin on aiemmin ajateltu.
Me tarvitsemme nopeita ja vaikuttavia ilmastotoimia, muuten emme selviä ilmastonmuutoksesta, piste.
Onneksi viikkoon mahtuu myös voittoja. Monesta muusta EU:n ilmastolakipaketin osasta löytyi parlamentissa sopu. EU-parlamentti esimerkiksi kannattaa sitä, ettei EU:ssa enää vuoden 2035 jälkeen myydä uusia polttomoottoriautoja. Se on iso askel, joka tällä viikolla voitettiin.
Ei muuta kuin takaisin hommiin ilmaston ja paremman tulevaisuuden puolesta.
