Neljän vuoden pesti kaupunkisuunnittelulautakunnassa lähestyy loppuaan, mutta vielä on edessä monta isoa ja vaikeaa esitystä.
Ei tornia keskustan tuntumaan
Eilisessä kokouksessa jäi pöydälle paljon tunteita herättänyt Jätkäsaaren 33-kerroksinen tornihotelli. Puuhamiehenä on sama taho, joka suunnitteli design-hotellia Eteläsatamaan. Lähialueen asukkaat vastustavat hanketta voimakkaasti, ja korkea rakentaminen puhuttaa kaupunkilaisia laajasti. Vaikka en ole sitä mieltä, että Helsingin silhuetti ei saisi muuttua, en voi kannattaa esitystä. Sijaintinsa takia kyseinen rakennus vaikuttaa kaupunkinäkymiin hyvin laajasti ja 33-kerroksisena siitä tulisi uusi maamerkki, joka hallitsisi näkymiä erityisesti keskustan tuntumassa. Korkeaa rakentamista tarjotaan helpotuksena asuntorakentamiseen ja maankäytön tehostamiseen.
On kuitenkin hyvä huomata, että toisin kuin usein väitetään, korkea rakennus ei ole ekologisesti tehokas. Korkean rakentamisen kalleuden vuoksi julkisivuissa käytetään yleensä edullista lasia, ja lasi on eristyksen kannalta huono pintamateriaali. Varsinkin veden toimittaminen ylös saakka vie myös paljon energiaa. Ekologisuuden tulisi olla nykytiedon varassa ohjenuora kaikessa suunnittelussa. Tulemme uudistamaan aikaisemmin tekemämme kompromissiesityksemme enintään 16 kerroksesta. Positiivista on, että apulaiskaupunginjohtaja on sanonut tuovansa asian valtuustoon vasta ensi vuoden puolella, jotta uusi valtuusto saa päättää asiasta.
Tässä on viraston tornivideo, jossa hotelli näky punaisena.
Asuntoja Meri-Rastilan rantametsään ?
Meri-Rastilan rantaan on suunniteltu uutta asuntorakentamista jonka painopiste on kovan rahan tuotannossa. Tätä perustellaan Meri-Rastilan epäsuotuisalla sosiaalisella eriytymisellä ja metropysäkin läheisyydellä. Itse en usko, että Meri-Rastilan segregaatiokehitys katkeaa rakentamalla rikkaille oma merenrantakaupunginosa, vaan pelkään sen jäävän erilliseksi muusta Meri-Rastilasta. Parhaiten eriytymistä ehkäistään panostamalla toimiviin peruspalveluihin ja esimerkiksi alueen kouluihin.
Tärkeimpänä argumenttina Meri-Rastilan rakentamisen puolesta pidän hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Valitettavasti tämä ei näkynyt edellisessä luonnoksessa pysäköintipaikkojen määrässä, joten pelkona on, että luomme lisää autokaupunkia. Lisäksi rakennusmassa sijoitettaisiin juuri siihen kohtaan rantaa, joka on asukkaiden aktiivisimmassa käytössä. Vaikka metsäalue on laaja, on juuri tuo kohta hyvien liikenneyhteyksien varrella se kaikkein käytetyin. Luonnonläheisyys on yksi merkittävä ominaispiirre Helsingille.
Kehä I – Itäväylä
Julkisten tai yksityisten liikennevälineiden valitseminen liittyy Itä-Helsingissä tulevaisuudessa Itäkeskuksen risteyksen ratkaisuun. Kehä I:n ja Itäväylän risteys on pahasti ruuhkautunut ja tulevaisuudessa siihen odotetaan yhä enemmän autoja Östersundomin rakentamisen myötä. Myös Vuosaaren ja Meri-Rastilan täydennysrakentaminen tuovat oman lisänsä. Onneksi edellisellä kerralla ehdotettu 16 metriä korkea scifi-silta sai lautakunnan vaatimaan uusia selvityksiä ja ideoita. Tunneli olisi viihtyvyyden kannalta paras ratkaisu, mutta ongelmana on hinta. Tunnelivaihtoehto jäänee pois, jotta valtio saadaan mukaan maksamaan puolet hankkeesta. Tutkimukset osoittavat myös, että mitä sujuvammaksi autoilu tehdään, sitä enemmän se lisääntyy. Ja näin kävi myös Hakamäentiellä, kuten Otso Kivekäs on huomannut http://otsokivekas.fi/2012/09/keinoja-helpottaa-autoilua-helsingissa/ . On myös paikallaan kysyä, tarvitseeko yksityisautoilu näin isoja investointeja? Paras keino olisi nähdäkseni rajoittaa ja ohjata yksityisautoilua kestävämmälle pohjalle – esimerkiksi ruuhkamaksuilla.
Uusi yleiskaava käynnistymässä
Myös uuden yleiskaavan valmistelu on aloitettu. Periaatteet vaikuttavat hyviltä, mutta niinhän ne ovat vaikuttaneet tähänkin asti, ja silti meillä on asuntopula, liian korkeat asumisen kustannukset ja tarpeettomia autoruuhkia. Tarvitaan aidosti uudenlaista asennoitumista ja ideoita. Itse toivon näkeväni jatkossa määrätietoista verkostokaupungin sunnittelua, lisää ryhmä- ja omatoimirakentamista, aitoa ymmärrystä Helsingin kaupunkiluonnon merkityksestä ja vahvoja panostuksia kevyen liikenteen mahdollisuuksiin.
