Saksa haluaa luotsata Euroopan unionin koronakriisin yli kohti vihreää ja digitaalista tulevaisuutta.
Näin totesi liittokansleri Angela Merkel esitellessään Saksan EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteita maan liittopäivillä kesäkuussa. EU:n elpymisen lisäksi Saksan puheenjohtajuuden painopisteinä ovat Kiina ja Afrikka. Myös EU:n ja Britannian tulevista suhteista sopiminen ajoittuu Saksan kaudelle.
Paineet ovat kovat. Saksa on EU:n suurin kansantalous ja suurin nettomaksaja, jolla on diplomaattisia muskeleita. Siksi Saksalla on myös erityinen vastuu EU-alueen elpymisestä. Euroopan komission saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Angela Merkel tuntevat toisensa hyvin. Ei siis ihme, että puheenjohtajuuskaudelta odotetaan paljon.
Merkel haluaa päästä sopuun EU:n suuresta koronaelpymispaketista jo heinäkuun aikana, jotta se saataisiin voimaan ensi vuoden alussa. Myös sen kanssa kylki kyljessä kulkevasta EU:n pitkän aikavälin budjetista pitäisi päästä sopuun mahdollisimman pian.
Seuraava EU-huippukokous järjestetään 17.–18. heinäkuuta.
Saksan tehtävä ei tule olemaan helppo. Sen puheenjohtajuuskauden keskiössä on kuitenkin viesti eurooppalaisesta solidaarisuudesta, jonka avulla kriisistä voidaan nousta yhdessä.
Tällä hetkellä koko Euroopan taloudelle on merkityksellistä, miten EU:n sisämarkkinat saadaan toimimaan. Tämä koskettaa olennaisesti myös Suomea, jonka viennistä 60 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Siksi koronakriisistä pahiten kärsineiden talouksien elpyminen on myös Suomen ja suomalaisten etu.
”Nyt tarvitaan solidaarisuutta, sillä demokratian vastaiset voimat ja autoritaariset liikkeet odottavat talouskriisiä päästäkseen hyödyntämään sitä poliittisesti”, Merkel totesi.
Olen samaa mieltä.
Yksi tapa taistella autoritaarisia liikkeitä vastaan on avoimuuden lisääminen. Olemme parlamentin vasemmistoryhmässä vaatineet Saksalta poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämistä puheenjohtajuuskautensa aikana.
Esimerkiksi Eurooppa-neuvoston päätöksenteosta ja edunvalvontaorganisaatioiden lobbaamisesta pitäisi kertoa avoimemmin. Varsinkin nyt, kun monet elinkeinoelämän edunvalvojat vaativat pelastuspaketteja.
Euroopan elvytystoimet on tehtävä ilmaston ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta kestävällä tavalla. Koronakriisi on ajanut miljoonia ihmisiä työttömyyteen, ja elvytyksen on kohdistuttava juuri heihin, tavallisiin ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Pandemia on osoittanut myös eurooppalaisten terveydenhoitojärjestelmien haavoittuvuuden, jota tulee parantaa tulevaisuuden kriisejä varten.
On ehdottoman tärkeää, että Saksa pitää nämä asiat tehtävälistan kärjessä ja siirtyy sanoista tekoihin tulevan puheenjohtajuuskautensa aikana.
