Ihmisiä on viime viikot puhuttanut sähkön hinta – tarkemmin sanottuna sähkön siirtohintojen korotukset. Asian taustalla on yhteisen omaisuutemme myynti yksityisille ulkomaisille pääomasijoittajille ja sähkömarkkinalain uudistus. Palaan niihin tämän bloggauksen lopussa.
Miksi sähkölaskuja tulee kaksi?
Sähkölasku koostuu karkeasti jaoteltuna kolmesta osasta: sähkön hinnasta, sähkön siirron hinnasta ja verosta. Suomessa sähkön tuotanto ja jakelu on erotettu toisistaan. Sähköä tuotetaan voimalaitoksissa, joista se siirretään kantaverkkoa pitkin alue- ja jakeluverkkoon, joka toimittaa sähkön koteihin.
Kaikilla näillä tasoilla toimii eri yhtiöt. Voimalaitokset voivat olla yksityisiä tai julkisesti omistettuja yhtiöitä. Kantaverkon suurin omistaja on valtio. Jakeluverkot ovat joko paikallisten tai yksityisten yhtiöiden omistuksessa. Ja jottei kuvio olisi liian selkeä, on jakelusta huolehtivilla yhtiöillä usein hyvin samanlainen nimi kuin sähköä tuottavilla yhtiöillä.
Oman sähköyhtiönsä voi valita, mutta jakeluyhtiötä ei. Jakelusta, eli sähkön siirrosta, eli siitä että se sähkö meidän pistorasioistamme tulee, vastaa se yhtiö, jonka alueella asumme. Kyseessä on ns. luonnollinen monopoli. Sähköstä maksetaan oman kulutuksen mukaan, mutta sähkönsiirrosta maksetaan ensin perusmaksu, ja lisäksi kulutuksen mukaan. Sähkölaskuun voi siis itse vaikuttaa sähköyhtiön valinnalla ja sähkön kulutuksella, mutta siirtohinnat tulevat annettuina.
Paljonko hinnat siis nousee?
Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö on Caruna oy, jonka hintojen korotuksista nyt käytävä keskustelu syntyi. Caruna toimii laajalla alueella Uudellamaalla, Lounais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Joensuussa. Jos satut asumaan Carunan verkon alueella, saattaa sähkölaskusi nousta aika paljonkin. Sähkölaskusta sähkön siirron osuus on noin kolmannes, ja siihen kohdistuva iso korotus tarkoittaa sähkölämmitteisessä omakotitalossa satoja euroja vuodessa. Kerrostalokaksiossa puhutaan kympeistä vuodessa.
Nousupaineista on ilmoittanut myös Suomen toiseksi suurin sähkönsiirtoyhtiö, niin ikään ulkomaisessa omistuksessa oleva Elenia. Julkisuuteen on tihkunut tietoja Elenian mahdollisesta myynnistä seuraaville ulkomaisille sijoittajille.
Sähkön siirto on Suomessa edelleen kansainvälisellä tasolla katsottuna edullista, mutta maan sisäiset erot ovat suuria. Keskimääräinen hinta vaihtelee kalleimpien 9 snt/kWh ja edullisimpien 5,5 snt/kWh välillä. Edullisinta sähkönsiirto on Keravalla, jossa kaupungin omistama sähköyhtiö huolehtii sähkönjakelusta.
Hallitus on luvannut puuttua sähkönsiirron hintojen korotuksiin, ja Vasemmistoliittokin on ehdottanut tilanteen parantamiseksi mm. kattoa kertakorotuksille ja korotusten toistumiselle sekä parannuksia hintojen valvontaan. Eduskunnan talousvaliokunta haluaa selvittää lisäksi uudenlaista omistajatuloutuksen rajoittamista, eli että tietty osa tuotosta olisi käytettävä investointeihin eli verkon parantamiseen.
Jo nyt ilmoitettuihin hinnan korotuksiin nämä eivät ehdi vaikuttaa, mutta kenties luvassa on Suomen historian ensimmäinen ryhmäkanne hintojen korotuksista. Niin tai näin, Caruna ei varmasti voi selvitä tästä pelkällä anteeksipyynnöllä – yhtiö todellakin julkaisi kohun noustua tiedotteen, jossa pahoittelevat hintojen nostamista ja aiheuttamaansa mielipahaa. Sori siitä.
Myrsky ja sähköverkon myynti
Hinnankorotusten taustalla on sähkömarkkinalain uudistus ja sen vaatimat investoinnit.
Tapaninpäivänä 2011 Suomessa oli kova myrsky, jonka seurauksena ihmiset useilla alueilla jäivät talvipakkasilla ilman sähköä moneksi päiväksi. Jotta vastaavaa ei enää pääsisi tapahtumaan, päätti eduskunta säätää määräajat: taajama-alueilla sähkökatko ei saa kestää yli kuutta tuntia ja muualla yli 36 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa sähkökaapeleiden siirtämistä maan alle tai puiden kaatamista huomattavan leveälti sähkölinjan vierestä. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan syksyllä 2013.
Myöhemmin samana syksynä valtion omistama Fortum halusi luopua omistamistaan sähköverkoista Lounais- ja Länsi-Suomessa. Asia päätettiin hallituksen talouspoliittisessa ministerineuvostossa, jossa ainoastaan Paavo Arhinmäki vastusti myyntiä. Vasemmistoliitto oli siis ainoa Kataisen hallituksen kuudesta puolueesta, joka vastusti sähköverkon myymistä ulkomaiselle pääomasijoittajalle.
Nämä kaksi asiaa yhdessä johtivat tämän kevään hinnan korotuksiin.
Veroeurot karkaavat ulkomaille
Carunan hinnankorotukset tuntuvat erityisen härskeiltä siksi, että taustalla on voimakasta verosuunnittelua. Yhtiö on painanut ns. sisäisillä konsernilainoilla Suomen tuloksen niin alhaiseksi, että tulos on jäänyt hyvin pieneksi. Caruna on maksanut Suomeen veroja vain 1,6 %.
Miettikää nyt. Tällä hetkellä markkinoilta saa lainaa lähes nollakorolla, mutta Caruna on maksanut omille emoyhtiöilleen korkoa 8,5 %. Tämän ylisuuren koron vuoksi verotettavaa tuloa ei Suomeen ole jäänyt. Ja kun tästä Carunalta kysytään, vastaus on ”Toimimme Suomen lakien mukaan.” Tällaiseen verojen välttelyyn onkin hyvin vaikea puuttua, mutta esimerkiksi konsernien sisäistä korkovähennysoikeutta rajoittamalla se olisi mahdollista.
Meidän yhteinen omaisuutemme
Perusinfraa ei pitäisi myydä ulkomaisille yhtiöille. Sähkössä, vedessä, teissä ja rautateissä on kyse luonnollisista monopoleista, ja ne pitäisi ehdottomasti olla julkisessa omistuksessa. Ylipäätään valtion omaisuuden myymistä pitäisi aina harkita todella tarkasti. Kuten Paavo Arhinmäki tiistaina valtiopäivien avajaisistunnossa totesi, Suomella on kosolti huonoja esimerkkejä valtion omaisuuden myynnistä.
Entisen Vasemmistoliiton mepin Esko Seppäsen uusi kirja julkaistiin tänään perjantaina, ja sieltä tätä carua tarinaa voi lukea enemmän. Kolmen vuosikymmenen ajan valtion omaisuutta on myyty yksityisille ulkomaisille sijoittajille, ja ne ovat tahkonneet isot voitot. Esimerkki perusinfran myymisestä on televisiolähetysverkon myynti. Nyt maksamme vuokraa ulkomaiselle yhtiölle siitä, että saamme lähettää tv-ohjelmaa.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava pääministeri Sipilä antaa lähiviikkoina selonteon valtion uusista omistajaohjauksen linjoista. Ilmeisesti hallitus aikoo myydä valtion omaisuutta, jotta hallitusohjelman kärkihankkeet saadaan rahoitettua. Tämä on lyhytnäköistä, sillä tuottavaa omaisuutta ei kannattaisi myydä.
Aiemmista huonoista kokemuksista viisastuneena yhteinen omaisuutemme olisi syytä pitää omassa hallinnassa. Ajankohtainen esimerkki on myös juuri nyt valiokuntakäsittelyssä oleva Metsähallitus.
Kolikon positiivinen puoli
Sähköverkot ovat nyt julkisessa keskustelussa. Nyt voisi olla sopiva hetki puhua muutenkin sähköntuotannostamme. Voisimmeko jo siirtyä älykkääseen sähköverkkoon? Olisiko nyt sen aika?
Jo nyt on nähtävissä pieniä muutoksia. Kiinnostus aurinkopaneeleita kohtaan on lisääntynyt erityisesti Carunan alueella. Monissa kotitalouksissa mietitään nyt, olisiko mahdollista vaihtaa esimerkiksi lämmitysjärjestelmä sähkölämmityksestä maalämpöön.
Optimistisesti ajateltuna nämä tapahtumat voivat parhaimmillaan kirittää Suomen energiaremonttia.
