Helsingin suurin ongelma on asumisen liian korkea hinta. Monella helsinkiläisellä menee tuloista jopa 60% asumiskustannuksiin. Vertailun vuoksi berliiniläisellä menee 25%. Asumisen hinta on suurin syy kaupunkiköyhyyteen, ja se on jo työllisyyden este, koska pienipalkkaisilla aloilla ei yksikertaisesti riitä rahat asua Helsingissä.
***
Asumisen hinta on saatava alas ja siihen on keinoja.
1. Ensimmäinen keino on, että rakennetaan tarpeeksi. Helsinki on nostanut asuntotuotantotavoitettaan, mikä on oikein. Ei pidä kuitenkaan ajatella, että tässäkään määrä korvaisi laadun. Meillä ei ole pulaa asunnoista, vaan pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Mikään määrä ei riitä, jos hintataso jatkaa nousuaan.
Jotta kohtuhintaisia asuntoja syntyy riittävästi, on valtion tukema ns. ARA-tuotanto pidettävä korkealla tasolla. Valtaosa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista Helsingissä on kaupungin vuokra-asunnoissa tai kolmannen sektorin tuottamissa asunnoissa.
On pidettävä huoli, ettei Saton ja VVO:n puliveivaus enää ole mahdollista. Nämä toimijat rakensivat asuntokantansa julkisen tuen avulla, koska olivat silloin vielä yleishyödyllisiä toimijoita. Sittemmin yleishyödyllisyys on vaihtunut mahdollisimman suureen voiton tavoitteluun. Yksityinen yritys saa vapaasti pyrkiä tekemään niin paljon voittoa kuin haluaa, mutta julkisella tuella rakennettujen asuntojen valjastaminen pelkästään voiton tavoitteluun on väärin.
2. On mahdollistettava uusien toimijoiden pääsy markkinoille. Ja erityisesti kaipaan uusia aidosti yleishyödyllisiä toimijoita. Se onnistuu fiksulla tonttipolitiikalla.
3. On harkittava järkeviä sääntelyn keinoja. Vasemmistoliitto on esittänyt vuokrankorotusjarrua, jollainen on käytössä esimerkiksi Irlannissa ja osissa Saksaa. Se tarkoittaa, että asetetaan katto vuokrienkorotuksille siten, etteivät ne voi rajusti poiketa alueen yleisestä hintatasosta. Tämä osaltaan hillitsisi vuokrien nousua.
4. Pysäköintipaikkojen hinnan irrottaminen asunnon hinnasta. Tällä hetkellä jokainen taloyhtiön asunto osallistuu pysäköintipaikkojen maksamiseen riippumatta siitä, tarvitseeko asukas pysäköintipaikkaa vai ei. Pysäköintipaikka siis nostaa jokaisen asunnon hintaa. Pysäköintipaikkojen todellinen tarve tulisi tarkastella uudestaan – hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella voidaan selvitä pienemmällä määrällä.
5. Uudenlaiset tuotannon muodot kuten ryhmärakentaminen ja osuuskuntarakentaminen ovat erilaisia tapoja tuottaa asuntoja. Ryhmärakentamisessa asukkaat itse ja yhdessä joko rakentavat tai rakennuttavat talonsa. Näin syntyy erilaisia koteja, jotka on räätälöity ihmisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ja parhaimmillaan yhteisellä tekemisellä saadaan halvemmat neliöt.
6. Täydennysrakentaminen on uudessa yleiskaavassa merkittävässä roolissa. On järkevää ja ekologista tiivistää kaupunkia siellä missä on jo palvelut ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. Samalla on myös haastavaa, kun uutta rakennetaan vakiintuneeseen ympäristöön. Täydennysrakentaminen törmääkin usein ymmärrettävästi asukkaiden vastustukseen.
Tulee luoda malli, joka houkuttelee taloyhtiöitä ja asukkaita itse ideoimaan mahdollista täydennysrakentamista. Esimerkiksi kun taloyhtiöön tulee putkiremontti, on sen kustannukset asukkaalle isot ja nostavat asumisen hintaa. Tällaisessa tilanteessa taloyhtiö voisi kattaa remontin kustannukset lisärakentamisella, asuntoja vintille tai vaikkapa yksi rappu lisää talon päätyyn.
***
Keinoja alentaa asumisen hintaa siis on. Kyse on poliittisesta tahdosta tehdä näitä ratkaisuja. Vasemmistoliitolta uusi valtuusto saa listan konkreettisia keinoja, joilla voidaan vaikuttaa asumisen hintaan. Keinoja on, jos niitä halutaan käyttää. Siksi äänelläsi on merkitystä.
Sinä päätät – äänestä!
