26.09.2013 | Silvia Modig Hyvinvointi

Färsaaret kansanedustajan linssin läpi

 

Pohjoismaisen neuvoston jäsenenä olen päässyt tutustumaan paikan päälle maidemme eri kulttuureihin, tapoihin ja huikeaan luontoon. Viime viikon aikana neuvoston vasemmistoryhmä kokoontui ensin kesäkokoukseen jota seurasi itse neuvoston kokous Torshavnissa, Färsaarilla.

Saaret sijaitsevat Atlantin valtamerellä ja ovat autonominen osa Tanskan valtakuntaa. Itsenäisyys on keskeisimpiä paikallisia poliittisia kysymyksiä, joka jakaa puolueet kahteen leirin perinteisen oikeisto-vasemmisto-akselin lisäksi.

Fääriksi saarten nimi on Føroyar, joka tarkoittaa lammassaaria. Nimi on sopiva, sillä saarilla on noin 80 000 lammasta, eli melkein tuplasti verrattuna 49 000 ihmisasukkaaseen. Toinen saarilta tuttu eläinlaji on lintu nimeltä lunni, jota ylempänä oleva katutaiteen kuva esittää. Lunnit olivat tämän vuoden osalta jo lähteneet talvehtimaan Afrikkaan, joten suureksi harmiksemme emme päässeet niitä ihastelemaan.

Färsaaret pysyvät vihreinä pitkälti ympäri vuoden, talvisinkin lämpö laskee harvoin alle nollan asteen. Mitään puita tai pensaita ei kuitenkaan kasva juuri missään, koska lampaat vaeltavat ympäri saaria ja syövät kaiken mikä eteen tulee.

Färsaarilla sijaitsi ennen Naton tukikohta, joka perustettiin saarille tanskalaisten toimesta, asukkaiden vastustuksesta huolimatta.

Paikallisista herkuista kuuluisin on valas. Pitkäeväpallopäitä ei aktiivisesti kalasteta, mutta jos ryhmä valaita harhailee lähellä rannikkoa, ne ajetaan lahteen ja tapetaan. Satuimme paikalle juuri kun valaita nostettiin verenpunaisesta vedestä, jonka jälkeen ne mitattiin ja punnittiin. Valaan lihaa ei myydä eteenpäin, vaan se jaetaan tasan lähikylän asukkaiden kesken.

Färsaariin kuuluu yhteensä 18 saarta ja suurin osa väestöstä asuu rannikolla.

Suurin osa väestöstä elää kalastuksesta, josta koostuu noin puolet Färsaarten taloudesta ja 95 % viennistä. Yläpuolella olevassa kuvassa näkyy lohiallas, johon mahtuu yhteensä 150 000 lohta. EU boikotoi tällä hetkellä silliä ja makrillia Färsaarilta, koska niiden kalastuskiintiöitä on lisätty Färsaarten puolella sallitusta viidestä prosentista seitsemääntoista prosenttiin.

Paikalliset kuitenkin kertoivat sillikannan suuresta kasvusta ilmaston lämpenemisen takia. Kalastuskiista on tulehduttanut etenkin Färsaarten ja toisen suuren kalastusvaltion Norjan välejä, nyt Färsaarilta viedään silliä ja makrillia pääosin Venäjälle ja Nigeriaan.

Pohjoismaisen neuvoston kokous pidettiin Torshavnin Pohjoismaisessa talossa ja kuvassa neuvoston entinen toimija ja Suomen entinen suurlähettiläs Ole Norrback kehoittaa neuvoston nykyisiä jäseniä tarttumaan valtaan ja käyttämään sitä paremman puolesta. Neuvostossa minä olen ympäristövaliokunnan jäsen ja kokouksessa keskustelimme niin arktisesta alueesta, kaivosteollisuudesta kuin sähköverkoista ja jo mainitsemastani silli- ja makrillikiistasta.

Pohjoismaisen yhteistyön kannalta on elintärkeää ymmärtää toistemme lähtökohdat ja kohdata kulttuurieromme. Ymmärrys syntyy parhaiten vierailemalla itse paikan päällä ja näkemällä miten paikallinen yhteiskunta toimii. Seuraavan kerran neuvosto kokoontuu vuotuiseen sessioon lokakuussa, joka tänä vuonna pidetään Oslossa.

Jaa artikkeli

 

Lue myös

Seuraa minua somessa

Facebook
Twitter
Instagram