Opiskelijat ovat jälleen joutuneet puolustamaan ala-arvoisen pientä toimeentuloaan, vaikka jo vuosikausia vaadittu opintotuen sitominen indeksiin saatiin läpi tämän hallituksen ohjelmaan vuodelle 2014. Julkisuudessa on väitetty hallituksen kaavailevan opintotuen muuttamista lainapainotteiseksi, mutta näin ei ole, sillä Vasemmistoliitto ja Vihreät eivät ole tätä hyväksyneet. Tämän päivän hienossa mielenosoituksessa kaikki puolueet lupasivat tukensa sekä opintolainan opintorahapainotteisuudelle että opintotuen sitomiselle indeksiin 1.9.2014.
Asian esittelevä ministeri, Vasemmiston Paavo Arhinmäki on julkisesti ilmoittanut, ettei suostu esittelemään opintuen muuttamista lainapainotteisemmaksi. Se olisi törkeä hallitusohjelman rikkomus ja opiskelijoille annetun lupauksen pettäminen. Hallitusohjelmassa lukee indeksiin sitomisen lisäksi, että opintotuen on nykyistä paremmin mahdollistettava täysipäiväinen opiskelu, ei huonommin.
Opintotuen sitomista indeksiin on ajettu jo 15 vuotta ja tänä aikana opintorahan määrä on laskenut peräti 15 % suhteessa yleiseen tulotasoon. Opiskelijan ennestään pienestä tuesta on siis käytännössä otettu pois vielä kuudennes. Samaan aikaan työelämä on tullut epävarmemmaksi ja korkeakoulutettujen määrä on kasvanut. Tänä päivänä opiskelija ei voi enää luottaa hyvään ja turvattuun työpaikkaan korkeimmallakaan koulutuksella. Lainapainotteinen opintotuki sopisi paremmin niille, joiden talouden varakkaat vanhemmat viime kädessä turvaavat. Se veisi siis pidemmälle kohti luokkayhteiskuntaa, ja sitä me Vasemmistossa emme hyväksy.
Tänään saadut lupaukset ovat hieno osoitus siitä, että kansalaistoiminnalla on vaikutusta. Olemme tehneet tässä opiskelijajärjestöjen kanssa hyvää yhteistyötä, ja vaikka välillä asia mutkistuikin, ei varmaan huomisessa kehysriihessä kukaan etsi näennäisiä säästöjä opintotuesta. Säästöt ovat näennäisiä siksi, että ne vain pakottavat opiskelijat tekemään entistä enemmän töitä opiskeluaikana ja pidentävät opiskeluaikoja. Opintotuen leikkaaminen viiteen vuoteen johtaisi varmuudella myös suureen määrään opintojen keskeyttämisiä. Jos Suomen halutaan menestyvän, se ei tapahdu koulutusta heikentämällä.
Opintotuki on indeksiin sidottunakin kohtuuttoman alhainen ja pakottaa käyttämään osan opiskeluun tarkoitetusta ajasta työntekoon. Vasemmiston ratkaisu on viime kädessä perustulo, joka ei erottele toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijaa (ikään kuin toinen söisi enemmän ja tarvitsisi enemmän neliöitä!) eikä tee opiskelijasta sitä ryhmää, jolta aina leikataan. Perustulo turvaisi selvästi paremmin elämisen kuin nykyinen opintotuki.
Vasemmiston ehdottama perustulo olisi opiskelijalle 750 euroa, eikä sitä leikata valitun oppilaitoksen, asumiskustannusten, työnteon eikä vanhempien tulojen perusteella.
Opintotuki on 298 e opintorahaa + max 201,60 euroa asumislisää korkea-asteella ja 246 + max 201,60 euroa asumislisää toisella asteella. Lisäksi voi saada valtion takaamaa opintolainaa 300 e/kk. Erityisen tärkeää olisi, että tuettavan vuokran ylärajaa korotettaisiin nykyisestä 252 eurosta. Helsingissä sillä ei saa koirankoppiakaan, jos ei asu harvoissa opiskelijasoluissa.
