Tekijä: Silvia Modig (Page 2 of 43)

KOMISSION ILMASTOPAKETISSA ON SEKÄ HYVÄÄ ETTÄ HUONOA

Kuva: Touko Hujanen

Nyt se on ulkona. Euroopan komissio julkisti tänään historiallisen suuren ilmastolakipakettinsa. Valtava paketti on tiekartta, jonka tarkoituksena on tehdä EU:n ilmastolaista ja hiilineutraaliustavoitteesta todellisuutta.

Euroopan unioni on sitoutunut lain tasolla olemaan hiilineutraali viimeistään vuonna 2050. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa isoja rakenteellisia uudistuksia.

Niitä on tulossa useille sektoreille, esimerkiksi päästökauppaan, uusiutuvaan energiaan ja maankäyttöön.

Paketin tarkempaan ruotimiseen menee vielä hyvä tovi. Ajattelin kuitenkin nostaa esiin muutaman keskeisen huomion.

Ilmastotoimien jarrutteluun ei ole varaa

Ilmastokriisi on tosiasia, ja aika on loppumassa. Meillä ei ole varaa ratkaisuihin, jotka vahingoittavat ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta tai heikentävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ilmastotoimien jarrutteluun. Komission paketti on askel oikeaan suuntaan, mutta tavoitteita tulee kiristää matkan varrella.

Tarvitsemme oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän

Komissio esittää päästökaupan laajentamista meriliikenteeseen ja tieliikenteelle sekä rakennuksille omaa päästökauppajärjestelmäänsä. Oikeudenmukaista vihreää siirtymää tukemaan komissio ehdottaa sosiaalista ilmastorahastoa eli Social Climate Fundia.

Olemme vasemmistossa vaatineet sosiaalisesti oikeudenmukaisesta ilmastosiirtymää alusta asti, ja on tietenkin erittäin hyvä, että tämä viesti on kuultu myös komissiossa.

Rakenneuudistuksia ja EU:n rahoitusta tarvitaan, jottei vihreä siirtymä kurita eniten niitä, jotka jo muutenkin kamppailevat toimeentulosta, vaan ratkaisut luovat uusia työpaikkoja ja kestävämpää elämää kaikille. Sosiaalinen ilmastorahasto on hyvä väline tähän, ja sen riittävyydestä on huolehdittava.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei pidä tukea yhtään enempää

Komissio esittää teollisuudelle jaettavista ilmaisista päästöoikeuksista luopumista asteittain. Siirtymäaika on vuoteen 2035 saakka. Tätä siirtymää tulee vauhdittaa, ja ilmaisjaoista on luovuttava nopeammalla aikataululla. Emme voi tukea fossiilisten polttoaineiden käyttöä enää yhtään pidempään.

Hyvää on se, että komissio esittää fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristämistä. Vuodesta 2035 alkaen uusien autojen on oltava päästöttömiä. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottoriautojen myynnin päättymistä.

EU-tason ilmastotoimet ovat Suomen etu

Suomessa on nyt puhuttu paljon siitä, mikä paketissa on kiistanalaista tai huonoa. EU-tason ilmastotoimet ovat kuitenkin myös Suomen etu. Ilmastokriisi ylittää kansalliset rajat, emmekä selviä siitä ilman yhteisiä toimia. Kaikki EU-maat eivät ole yhtä sitoutuneita ilmastotoimiin kuin Suomi. EU-tason politiikka kirittää kaikkia. Suomessa on paljon ilmasto-osaamista, ja sille tulee olemaan lähivuosina paljon kysyntää.

Kestävä metsätalous on mahdollisuus

Suomessa keskustelua on herättänyt varsinkin EU:n metsäpolitiikka.

EU-sääntelystä on turhaan maalattu melko yksipuolisia uhkakuvia. Esimerkiksi tänään julkistetun maankäyttöä ja metsätaloussektoria koskevan LULUCF-asetuksen nielutaakanjaon laskentamalli keventää Suomen nielutavoitetta, vaikka esitys kasvattaa unionin kokonaisnielua. Suomen nielutavoite vaikuttaa pieneltä, ja unionin kokonaistavoitekin on riittämätön. Tärkeää onkin jatkoneuvotteluissa lähteä parantamaan LULUCF-asetusta.

Uskon, että metsätaloutta voidaan tehdä tavalla, joka ottaa huomioon niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin suomalaisten työpaikatkin. Suomella olisi mahdollisuus toimia tässä suunnannäyttäjänä. Vastuullista politiikkaa on pitää huolta suomalaisista työpaikoista, eikä ilmaston kannalta välttämättömien uudistusten jarruttaminen ole sitä.

Kaiken on oltava linjassa Pariisin sopimuksen kanssa

Ilmastolakipaketin kaikkien osien on oltava linjassa Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n ilmastolain ja EU:n biodiversiteettistrategian kanssa.

Muuten olemme tilanteessa, jossa yhtäällä edistetään ja rahoitetaan ilmastotoimia ja toisaalla niitä vesitetään. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka kuuntelevat tiedettä, eivätkä lobbausta.

On hyvä muistaa, että kyse on komission esityksistä tässä vaiheessa. Ilmastolakipaketin käsittely alkaa Euroopan parlamentissa syksyllä. Näistä lainsäädäntöesityksistä neuvotellaan Euroopan parlamentin, komission ja jäsenmaiden kesken tulevien vuosien aikana.

Tulen olemaan neuvottelijana esimerkiksi päästökaupan uudistamista koskevassa lakialoitteessa.

Share

HYVÄÄ PRIDEA KAIKILLE!

Juhlin tätä Pridea ristiriitaisissa tunnelmissa. Euroopassa puhaltavat kylmät tuulet, ja sateenkaarioikeudet ottavat takapakkia.

Unkari hyväksyi lain, jossa kielletään homoseksuaalisuudesta puhuminen lapsille. Puolassa useat kunnat ja kaupungit ovat julistautuneet ”homovapaiksi alueiksi”. Puolan presidentinvaalit voitti homofoobikko, joka kävi kampanjansa pitkälti homofobisilla teemoilla.

Meidän on havahduttava siihen, mitä on tapahtumassa.

Samaan aikaan en voi olla tuntematta iloa ja vähän ylpeyttäkin siitä, miten paljon me Suomessa olemme edistyneet. Olemme tulleet pitkän kaaren siitä, kun homoseksuaalisuus oli rikos, siihen että meillä on tasa-arvoinen avioliittolaki.

Silloin kun tulin 16-vuotiaana ulos kaapista, suomalainen yhteiskunta oli hyvin erilainen.

Kehitys on ollut mahdollista, koska enemmistö on noussut vähemmistön rinnalle vaatimaan sille oikeuksia. Vähemmistö ei pysty yksin parantamaan asemaansa, koska se on vähemmistö. Se tarvitsee enemmistön tukea.

Nyt toivon, että me enemmistönä annamme vahvan tukemme translain uudistamiselle. Uudistuksesta on puhuttu pitkään, sitä on valmisteltu ja se on hallitusohjelmassa. Nyt on aika antaa esitys, joka kunnioittaa kaikkien transsukupuolisten itsemääräämisoikeutta, myös alaikäisten.

Voimat, jotka eri puolilla Eurooppaa vastustavat sateenkaarioikeuksia, maalaavat ne aatteeksi tai ideologiaksi, jolla yritetään murentaa yhteiskuntajärjestystä.

Ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole aate tai ideologia. Priden ainoa viesti on, että jokainen on arvokas juuri sellaisena kuin on.

Ihmisoikeudet ovat jakamattomat. Ne ovat kaikille, kaikkialla ja kaikkina aikoina samat. Ne ovat kokonaisuus. Jos sorretaan yhden ryhmän ihmisoikeuksia, sorretaan ihmisoikeuksia, myös sinun ihmisoikeuksiasi.

Siksi meidän on jaksettava tehdä työtä ihmisoikeuksien puolesta joka päivä.

Nyt kun Helsinki on täynnä sateenkaarilippuja ja pinkwashing vähän pohdituttaa, toivon, että liput viestittävät ainakin yhden asian sille tämän päivän 16-vuotiaalle, joka pohtii itseään:

Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Oikein hyvää Pridea kaikille, missä ikinä sitä toivottavasti turvallisesti vietätte!

Share

TARVITSEMMEKO EU-DIREKTIIVIN VERKKOVÄKIVALLAN TORJUMISEKSI?

EU-parlamentin naisten oikeuksien ja tasa-arvon valiokunnassa keskusteltiin tänään tärkeästä aiheesta: sukupuolistuneesta verkkoväkivallasta.

Naisiin, lapsiin ja esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva verkkoväkivalta on kasvussa, ja tähän kehitykseen on puututtava myös EU-tasolla.

Verkossa tapahtuva häirintä, verkkovainoaminen, verkkokiusaaminen, vihapuhe ja henkilötietojen ja kuvien luvaton jakeleminen ovat kaikki verkkoväkivallan muotoja.

Ne aiheuttavat uhreille kärsimystä ja estävät naisia osallistumasta yhteiskunnalliseen keskusteluun. On hyvä muistaa, että sukupuolistunut väkivalta on äärimmäisen syrjinnän muoto.

Eikä verkkoväkivalta ole mikään irrallinen ilmiö. Se on jatkumoa sille rakenteelliselle väkivallalle, jota yhteiskunnissamme muutenkin on. Tämä pitää pitää mielessä, kun pohdimme keinoja verkkoväkivallan torjumiseen.

Kuntavaalien aikaan puolueet raportoivat, kuinka verkkohäirintää oli näissä vaaleissa enemmän kuin koskaan. Useat puolueet myös kertoivat, että moni nainen päätti olla asettumatta ehdolle juuri vihapuheen ja verkkoväkivallan pelossa.

Sukupuolistunut verkkoväkivalta ei siis vain estä naisia osallistumasta yhteiskunnalliseen toimintaan, se on uhka demokratialle. Naispoliitikkoihin, -aktivisteihin ja -toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten ja maalittamisen tarkoituksena on pelottaa naiset osallistumasta poliittiseen elämään ja päätöksentekoon.

EU on uudistamassa digitaalisiin palveluihin ja digitaalisiin markkinoihin liittyviä sääntöjä. Mm. digijättien vastuuta verkkosisällöstä halutaan tiukentaa. On aivan olennaista, että sääntelyä uudistetaan sukupuolitietoisesti, jotta naisiin kohdistuvaan verkkoväkivaltaan pystytään puuttumaan nykyistä paljon tehokkaammin.

Olen mukana valmistelemassa tasa-arvovaliokunnan lausuntoa aiheesta. Aiomme myös vaatia Euroopan komissiolta direktiiviä sukupuolistuneen verkkoväkivallan torjumiseksi.

Share

EUROPARLAMENTTI HYVÄKSYI EU:N ILMASTOLAIN

Kuva: Shutterstock

Puolitoista vuotta työtä takana tämän parissa, ja nyt se on totta. EU sitoutuu lain tasolla olemaan hiilineutraali viimeistään 2050. Onhan tämä historiallinen hetki EU:lle, vaikka ilmaston kannalta osa lain kirjauksista on yhä riittämättömiä.

Ristiriitaisuudestaan huolimatta tämä on myös oman poliittisen urani merkittävimpiä hetkiä tähän mennessä. Olin mukana ilmastolain valmistelussa vasemmistoryhmän neuvottelijana. Takana on tosiaan puolitoista vuotta todella tiivistä työtä lain valmistelussa.

Vakavista ongelmistaan huolimatta ilmastolain päämäärä on kannatettava: hiilineutraalius viimeistään vuonna 2050. Se on aidosti merkittävä juttu ja tarkoittaa isoja rakenteellisia uudistuksia, jotta tavoitteeseen päästään.

Merkittävää on myös se, että EU ylipäätään saa ensimmäisen yhteisen ilmastolain. Ilmastolakiin nojataan unionin kaikki tuleva lainsäädäntö ja ilmastopäätökset. Hyvä saavutus on se, että läpi lain kulkee vaatimus nojata EU:n tulevat päätökset tieteelliseen neuvoon ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin.

On kuitenkin selvää, että ilmaston kannalta lain kirjaukset eivät ole riittäviä. On käsittämätöntä, että lakiin ei saatu esimerkiksi kirjattua tieteen mukaista päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Riittämätön tavoite vuodelle 2030 tarkoittaa, että meidän on korjattava välitavoitteita voimallisesti ylöspäin matkan varrella, ja tämä on kaikille vaikeampaa ja kalliimpaa. Työpaikkojen ja investointien kannalta olisi ollut parempi valita ennakoitava polku tuleville vuosille.

Äänestin ilmastolain puolesta täysistunnossa sen puutteista huolimatta. Miksi?

Koska ilmaston näkökulmasta meiltä on yksinkertaisesti loppumassa aika. Uusi laki on puutteistaan huolimatta parannus nykytilaan.

Välillä nämä valinnat ovat todella vaikeita. Harvoin on pöydällä täydellistä vaihtoehtoa. 

Nyt EU sitoutuu lain tasolla olemaan hiilineutraali viimeistään 2050. Tämä ohjaa tulevaa lainsäädäntötyötä ja antaa meille mahdollisuuden päästä Pariisin ilmastosopimuksen polulle tulevilla päätöksillä. Lain kaatuminen olisi sen sijaan merkinnyt de facto nykytilan säilyttämistä toistaiseksi.

Lain läpimeno nyt on parempi vaihtoehto kuin se, että jäämme epävarmuuden tilaan taas vähintään vuodeksi ja hukkaamme aikaa, jota meillä ei ole. Neuvottelut parlamentin ja neuvoston kesken olivat erittäin vaikeat. Uudet neuvottelut eivät todennäköisesti toisi parempaa lopputulosta pikaisella aikataululla.

EU:n ensimmäinen yhteinen ilmastolaki on askel eteenpäin. Mutta meidän on rehellisesti myönnettävä, että se on riittämätön pitämään meidät Pariisin ilmastosopimuksen polulla. Se ei vastaa eurooppalaisten vaatimuksia riittävistä ilmastoteoista, eikä se poista meiltä meidän vastuutamme.

Ne päätökset ovat vielä edessä.

Ei muuta kuin takaisin hommiin. Muutaman viikon päästä EU-komissiolta on tulossa laaja ilmastolakipaketti, jonka käsittely lähtee kunnolla käyntiin syksyllä. Olen mukana neuvottelijana esimerkiksi päästökaupan uudistamista koskevassa lakialoitteessa.

Share

PUUTTEISTAAN HUOLIMATTA EU:N ILMASTOLAKI ON TÄRKEÄ ASKEL

Kuva: Shutterstock

Euroopan parlamentti äänestää torstaina EU:n ilmastolain lopullisesta hyväksymisestä. Suomessa ilmastolaista on keskusteltu yllättävän vähän, vaikka kyse on merkittävästä ja historiallisesta asiasta: ensimmäisestä yhteisestä ilmastolaista koko EU:lle.

Euroopan unionin tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050 kirjataan nyt sitovasti lakiin. Ilmastolakiin nojataan myös kaikki tuleva EU:n lainsäädäntö ja ilmastopäätökset.

Läpi lain kulkee myös vaatimus nojata EU:n tulevat päätökset tieteelliseen neuvoon ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin. Ilmaston näkökulmasta tämä on merkittävä asia.

On kuitenkin selvää, että ilmastolain olisi pitänyt sisältää tiukempia kirjauksia.

On paradoksaalista, että itse lakiin ei saatu kirjattua tieteen mukaista päästövähennystavoitetta vuodelle 2030. Vähennystavoitteeksi kirjattiin nyt 55 prosentin nettotavoite, johon lisättiin hiilinielujen kasvattaminen. Tämä tarkoittaa alle 53 prosentin todellista vähennystä päästöihin, kun tieteellisen neuvon mukaan luvun pitäisi olla vähintään 67 prosenttia.

Riittämätön tavoite vuodelle 2030 tarkoittaa, että meidän on korjattava välitavoitteita voimallisesti ylöspäin matkan varrella, ja tämä on kaikille vaikeampaa ja kalliimpaa. Työpaikkojen ja investointien kannalta olisi ollut parempi valita ennakoitava polku tuleville vuosille.

Aion kuitenkin äänestää ilmastolain puolesta. Lain kirjaukset eivät ole riittäviä, mutta nyt päämäärä, eli hiilineutraalius viimeistään 2050, on tärkein. Vastuullista politiikkaa on katsoa asiaa laajemman kokonaisuuden kannalta.

Neuvottelut parlamentin ja neuvoston kesken olivat erittäin vaikeat. Olin vasemmistoryhmän neuvottelijana mukana lain valmistelussa.

Lain kaataminen merkitsisi uusia pitkiä neuvotteluja, jotka eivät todennäköisesti toisi parempaa lopputulosta, pikemminkin toisinpäin. EU:n tärkeät ilmastopäätökset lykkääntyisivät usealla vuodella. Käsillä on ilmastokriisi, meillä ei ole aikaa poliittisiin pikavoittoihin tai vitkutteluun.

Share
« Older posts Newer posts »

© 2021

Theme by Anders NorenUp ↑