”Kuinka moni teistä tietää kuka on kaupunginhallituksen puheenjohtaja?” Näin Paavo Arhinmäki aloitti Vasemmiston vaalitilaisuuden. Hän viittasi tulevien kunnallisvaalien vääristyneeseen mediakeskusteluun pormestarin valinnasta. Kysymys on olennainen siksi, että tuleva pormestari on käytännössä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Ei siis yksilö, jolla olisi suhteessa muihin erityistä valtaa tehdä omia ratkaisujaan. Ratkaisut tekevät edelleen ne ryhmät joilla on valtuustossa enemmistö.

Kolmen viikon kuluttua on kunnallisvaalit. Minun mielestäni ne ovat ihmisen arjen kannalta tärkeimmät vaalit. Näissä vaaleissa ratkaistaan, millaisten arvojen pohjalta Helsinkiä rakennetaan: paljonko asuminen maksaa, missä on lähin päiväkoti tai liikuntapaikka, paljonko käsiä vanhusten kotihoidossa on tai edistetäänkö yksityisautoilua vai joukkoliikennettä. Kunnallispolitiikassa tehtävät ratkaisut tuntuvat heti ja suoraan meidän jokaisen arjessa.

Nyt koko keskustelu mediassa pyörii sen ympärillä, kenestä tulee pormestari – onko se Anni vai Janne. Moni on sanonut minulle, että perustaa äänestysvalintansa pelkästään pormestarin valintaan ja se on todella huolestuttavaa. Helsingin tulevaisuuteen ei nimittäin vaikuta se, oliko Jannella kahnausta virkavallan kanssa nuorena tai millaisia runoja Anni on kirjoittanut. Lue loppuun →

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto perustetaan Hossaan. Eduskunnan täytyy vielä hyväksyä laki, ennen kuin kansallispuisto aukeaa kesäkuussa. Asia on parhaillaan ympäristövaliokunnan käsittelyssä.

On hienoa kerrankin kannattaa hallituksen esitystä täydestä sydämestä! Vierailimme Hossassa viime vuonna ympäristövaliokunnan kanssa ja Hossan luonto on pysäyttävän kaunista. Hossa olikin oma suosikkini juhlavuoden kansallispuistoksi. Kainuun luonto on aivan ainutlaatuista, ja ansaitsee upean kansallispuiston. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden kestäviin työpaikkoihin matkailualalle.

Lue loppuun →

Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoisen ruoan päätymistä jätteeksi. On hälyttävää, että arviolta kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy roskiin. Samaan aikaan maailmassa 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälänhädästä – aliravitsemus ja ruoan puute ovat yhä suuria globaaleja ongelmia.

Suomessa roskiin heitetyn ruoan määrä on noin 10–15% kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta, eli noin 400 miljoonaa kiloa. Sen rahallinen arvo on vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, ja tämä summa verotetaan lopulta kuluttajan lompakosta. Yhä useampi suomalainen taistelee toimeentulonsa kanssa ja joutuu hankkimaan ruokansa leipäjonoista: siksi syömäkelpoinen ylijäämäruoka pitäisi ehdottomasti saada sitä tarvitsevien ulottuville.

Ruokahävikin määrä on ongelma myös ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Ruoan tuotanto aiheuttaakin lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme, sillä sen tuottaminen, kuljettaminen, ja valmistaminen aiheuttavat huomattavia päästöjä. Kun suuri osa tästä ruoasta vielä päätyy roskiin, ovat nämä päästöt syntyneet turhaan. Lue loppuun →

Lakivaliokunta päätti, että Aito avioliitto -kansalaisaloitteesta tehdään mietintö. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että oli mietintö sitten puolesta tai vastaan, päätyy aloite täysistunnon käsittelyyn ja eduskunta pääsee asiasta äänestämään.

Moni Aito avioliitto -aloitteen vastustaja lakivaliokunnassa toivoi, että aloite olisi ”haudattu” valiokuntaan. Tämä olisi tarkoittanut sitä, että aloitetta ei olisi käsitelty eduskunnan täysistunnossa. Perustuslakivaliokunta antoi kuitenkin lausunnon asiasta ja totesi, että vaikka aloite ei ole yhdenvertaisuussäännöksen kannalta ongelmaton, ei sen käsittelylle ole estettä. Tämän jälkeen pidän itsestään selvänä, että aloite on tuotava koko eduskunnan päätettäväksi.

Nyt annettu aikataulu on todella nopea, ensimmäinen käsittely eduskunnassa olisi jo huomenna torstaina 16.2. ja siitä äänestettäisiin näillä näkymin ensi keskiviikkona 22.2. Mutta jotta kansalaisaloite saa sille kuuluvan käsittelyn, ei ole muita vaihtoehtoja. Aikataulu on tiukka siksi, että jos Aito avioliitto –kansalaisaloite kumoaa tasa-arvoisen avioliittolain se edellyttää asian viemistä presidentin esittelyyn 24.2. Asia on siis ratkaistava ennen presidentin esittelyä, jotta tämäkin aloite saa demokraattisen käsittelyn. Lue loppuun →