Parlamentti äänesti tänään uudesta komissiosta. Ursula von der Leyenin komission kokoaminen ei ole mennyt kuten Strömsössä. Ranskan, Unkarin ja Romanian ehdokkaat eivät läpäisset parlamentin kuulemisia, ja nämä kolme maata joutuivat nimeämään uudet ehdokkaat. On huolestuttavaa, etteivät kaikki jäsenmaat pysty nimeämään ehdokasta, jolla ei ole korruptiosyytöksiä niskassaan tai selviä eturistiriitoja edellisten toimiensa johdosta. Valitettavasti uudetkaan komissaarit eivät kaikilta osin läpäise kriittistä tarkastelua.

Suurin pettymys uuden komission linjauksissa on kunnianhimon puute ilmastopolitiikassa. Ilmaston kannalta keskeinen komissaari Frans Timmermans ei pystynyt lupaamaan edes sitä, että EU sitoutuu 55% päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on tieteen valossa ehdoton minimi. Jos ilmastohätätilan ottaa tosissaan, pyrkii vielä korkeampiin päästövähennyksiin.

Green Deal, vihreän talouden paketti, ilmastolaki sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ovat kaikki tärkeitä avauksia, joilta odotamme paljon. Kokonaisuutena uuden komission ilmastolupaukset eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Tämä on aivan käsittämätöntä aikana, jolloin ilmastohätätilan pitäisi olla kaikille itsestään selvää. Uuden komission täytyy olla valmis lupaamaan, että EU:n budjetti kokonaisuutena työskentelee ilmaston hyväksi.

Tuleva maataloustukien CAP-uudistus on tässä keskeisessä roolissa, maataloudessa on valtava potentiaali ilmastotekoihin. Asiasta vastaava komissaari ei kuitenkaan nähnyt syytä muutoksille, vaan katsoi, että vapaaehtoiset toimet riittävät. Maanviljelijöitä tulee tukea, jotta maatalous saadaan ilmastokestäväksi. Tällä hetkellä tuet eivät toimi näin.

Uusi puheenjohtaja kumartaa myös äärioikeiston suuntaan. Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen -komissaarisalkku sentään muutti nimeään kovan kritiikin jälkeen, alun perin Von der Leyen piti sopivana nimeä eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen. Kyseiseen salkkuun kuuluvat mm. siirtolaiset ja integraatio sekä ”uudet uhat”.  Ei ihme, että äärioikeisto Marine Le Pen etunenässä kiittivät salkkua vuolaasti.

Mikä on eurooppalainen elämäntapa? Pohjoiseurooppalaisen ja eteläeurooppalaisen näkemys asiasta on hyvin erilainen, samoin uskonnottoman ja katolilaisen. 

Oikeusvaltioperiaate voisi olla keskeinen yhteinen arvo, jota tulee suojella. Von der Leyen olisi kuitenkin alun perin kelpuuttanut komissaariksi Unkarin ehdokkaan, joka on kotimaansa oikeusministerinä toteuttanut Orbanin linjauksia, joiden myötä oikeusvaltioperiaate on heillä heitetty romukoppaan. 

Olen lyhyen meppi-urani aikana äänestänyt useamman kerran abortista ja naisen oikeudesta päättää omasta kehostaan, näitä asioita pelottavan monet täällä vastustavat. Olen äänestänyt sateenkaari-ihmisten oikeuksista, joita myös kovaäänisesti vastustetaan. Jotkut tahot haluavat rajoittaa jopa lasten ja nuorten oikeutta seksuaaliterveyskasvatuksen. Mikä on se eurooppalainen elämäntapa, jota Von der Leyen haluaa suojella ja edistää? 

Isossa kuvassa talouspolitiikka jatkuu ennallaan, kuripolitiikka jatkuu uusliberalismin hengessä. Uusliberalismi on demokratian vihollinen. Se pyrkii näyttämään asiat ja päätökset teknokraattisina välttämättömyyksinä, vaikka näin ei ole. Talouspoliittiset päätökset ovat arvovalintoja aivan kuten kaikki poliittiset päätökset, ei ole mitään yhtä oikeaa taloustieteellistä näkökulmaa. 

Jutta Urpilaisen salkku on mielestäni hyvä ja Urpilainen juuri oikea henkilö sitä hoitamaan. Ulkoiset kumppanuudet ja pääpaino Afrikassa ovat mitä merkityksellisin salkku. Afrikka-politiikka nivoutuu ilmastoon, pakolaisuuteen ja siirtolaisuuteen, nämä ovat ehdottomasti aikamme suuria kysymyksiä. Salkku ristittiin Suomen mediassa Mama Afrikaksi ja tämä oli monella tapaa rimanalitus. Alentavampaa termiä on vaikea tälle tehtävälle hakea, siitä kaikuu siirtomaaherran ajattelu. Salkkua pidettiin heikkona ja heikkous liitettiin naisena oloon. Uskon, että tulevat vuodet osoittavat Urpilaisen salkun todellisen arvon.

Valitettavasti emme äänestäneet yksitellen komissaariehdokkaista, vaan koko komissiosta kokonaisuutena. Siksi en pystynyt antamaan tukeani Urpilaiselle. Ehdotetulle kokonaisuudelle en voi antaa tukeani ja siksi äänestin ei.

Euroopan unioni on maailman historian menestyksekkäin rauhanprojekti. Se säilyy sellaisena vain kolmeen ongelmaan puuttumalla: pysäyttämällä ilmaston lämpeneminen, torjumalla äärioikeiston nousu sekä tukkimalla meidän kaikkien hyvinvointia vähentäviä verovuotoja, sanoo Silvia Modig.

Eurovaaliteemojasi ovat ihmisoikeudet, ilmasto sekä hyvinvointi. Miksi juuri ne?

Euroopan unioni rakennettiin rauhanprojektiksi. Tällä hetkellä sitä uhkaa ennen kaikkea kolme asiaa: äärioikeiston nousu, ilmaston lämpeneminen sekä kansainvälisten suuryritysten verovuodot, jotka kasvattavat eriarvoisuutta ja ovat pois kaikkien meidän eurooppalaisten hyvinvoinnista. Näitä kaikkia vastaan taisteleminen on Euroopan rauhan säilyttämisen kannalta aivan olennaista. Yhdenvertaisuus lisää yhteiskuntarauhaa, kun taas epätasa-arvo kasvattaa levottomuutta.

Oikeistopopulistiset puolueet ovat voimistuneet viime vuosien aikana lähes kaikkialla Euroopassa ja pelko ja epätoivo kanavoituneet muukalaisvihaksi. Miten EU voi taistella tätä vastaan?

Äärioikeistolaiset ja äärikonservatiiviset voimat käyttävät hyväkseen ihmisten tulevaisuudenpelkoa ja asettavat heikoimpia ihmisryhmiä vastakkain. Siksi on ensiarvoisen tärkeää torjua köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä lisätä Euroopan sisäistä tasa-arvoa. Se tapahtuu esimerkiksi työllisyyttä lisäämällä. EU:n on kyettävä tarjoamaan kaikkien jäsenmaidensa kansalaisille hyvän elämän mahdollisuudet.

Samaan aikaan on tärkeämpää kuin koskaan elinaikanani puolustaa voimakkaasti ihmisoikeuksia, jakamatonta ihmisarvoa ja oikeusvaltioperiaatetta – siis niitä hyviä eurooppalaisia arvoja, jotka yhdistävät meitä kaikkia. EU:n on myös voitava sanktioida niitä jäsenmaita, jotka eivät oikeusvaltio-periaatetta noudata.

Mitä EU voi tehdä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi?

Paljon enemmän kuin yksikään yksittäinen jäsenmaa. Eurooppa tarvitsee Green New Dealin, ilmastohyvinvoinnin investointipaketin, jolla luodaan uutta työtä uusilla ilmastoratkaisuilla. Green New Dealin avulla voidaan panostaa niin uusiin raiteisiin, koulutukseen, tutkimuksiin, innovaatioihin kuin tuotekehittelyyn. Paketti voidaan rahoittaa esimerkiksi keräämällä unionin alueella haittaveroja kuten lentoveroa, hiilitulleja tai muoviveroa.

Eurooppa on jo nyt ilmastopolitiikassa edelläkävijä, mutta sen on otettava siinä vielä nykyistäkin voimakkaampi rooli. Vasemmistoliiton tavoite on lisätä tulevan eurovaalikauden aikana Eurooppaan Suomen väkiluvun verran ympäristö- ja ilmasto-ystävällisiä työpaikkoja.

Verovuodoista puhutaan paljon julkisuudessa. Miten ne ovat pois tavallisilta eurooppalaisilta?

Verovuotojen ja verovälttelyn muodossa menetetyt verotulot ovat suoraan pois terveyspalveluista, vanhustenhoidosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Tällä hetkellä EU:n jäsenmaat menettävät miljardeja euroja verotuloja aggressiivisen verosuunnittelun ja verovälttelyn seurauksena. Euroopan oikeisto on vastustanut kiivaasti verovuotojen tukkimista. Jotta Eurooppa voi lisätä kansalaistensa hyvinvointia, meidän on voitettava taistelu veronkiertoa vastaan. Kansainvälinen verovälttely on hyvinvoinnin ja reilun kilpailun pahin vihollinen.

Vasemmistoliiton meppinä on toiminut kuluneen viiden vuoden aikana Merja Kyllönen. Mitä yksittäinen suomalainen vasemmistolainen voi saada aikaan unionissa?

Itse asiassa paljonkin. Ensimmäisen kauden parlamentaarikoksi Merja Kyllönen sai ryhmässään poikkeuksellisen paljon vastuullisia tehtäviä. Hän toimi esimerkiksi liikenne- ja matkailuvaliokunnassa Euroopan yhtyneen vasemmiston/ Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmän (GUE/NGL) koordinaattorina. Se tarkoittaa, että hän on päässyt koko kauden ajan vaikuttamaan valiokunnan työn suunnitteluun ja painopisteisiin. Sekä Kyllösen työpanos että sen vaikuttavuus on ollut merkittävää – siitä kertoo esimerkiksi se, että hänet valittiin vuoden liikennemepiksi The Parliament Magazinen MEP Award -kilpailussa maaliskuussa 2019.

Mitä lupaat äänestäjillesi, jos tulet valituksi Euroopan parlamenttiin?

Lupaan tehdä kaikkeni aiempaa tasa-arvoisemman Euroopan eteen, ilmastotyöpaikkojen luomiseksi, verovuotojen tukkimiseksi sekä ihmis-oikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Sellaisessa Euroopassa haluan itsekin elää.

Muistan päivän elävästi edelleen. Oli tammikuun ensimmäinen vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Olin 18-vuotias, ja lapsuudenkodissani aiheesta oli keskusteltu vilkkaasti koko syksy. Sodan käynyt sukupolvi oli huolissaan. Menettäisimmekö itsenäisyyden, jonka puolesta taistellessa oli maksettu kova hinta?

Tuon epäilyksen vuoksi asetuin nuorena vastustamaan koko unioniin liittymistä. En vielä tuolloin ymmärtänyt, mitä Euroopan unioni pohjimmiltaan oli: rauhanprojekti, joka oli perustettu maailmansotien jälkeen varmistamaan, etteivät eurooppalaiset enää koskaan ajautuisi sotaan keskenään – että kaikin keinoin vahvistaisimme sitä, mikä meille kaikille oli yhteistä.

Kun myöhemmin oivalsin EU:n todellisen luonteen, aloin kannattaa jäsenyyttä. Rauhan ja sovun ylläpitäjän roolin lisäksi EU oli meidän 1970-luvulla syntyneiden ovi Eurooppaan. Se loi aiempaa paremmat mahdollisuudet lähteä opiskelemaan tai töihin Eurooppaan.

Vapaa liikkuvuus on taattu tänäkin päivänä, mutta juuri nyt Euroopan unioni on uusien uhkien edessä. Ympäri Eurooppaa nouseva äärioikeisto polkee ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Vielä hengissä olevat toisen maailmansodan kokeneet kertovat yhteneväisyyksistä siihen ilmapiiriin, joka Euroopassa vallitsi 1930-luvulla – puhetapa koveni pikku hiljaa, yksittäisten ihmisryhmien oikeuksia kavennettiin vaivihkaa, kunnes lopulta Eurooppa havahtui järkyttävään lopputulokseen: valkoista ylivaltaa vaatineet kansallissosialistit olivat teloittaneet miljoonia juutalaisia keskitysleireillä.

Samat voimat jylläävät jälleen. Tanskassa pian pidettäviin parlamenttivaaleihin on asettumassa ehdolle rotuerottelua kannattava natsipuolue. Unkari ja Puola kieltäytyvät kunnioittamasta oikeusvaltioperiaatetta. Laitaoikeisto on edennyt vaaleissa myös esimerkiksi Ruotsissa, Italiassa, Itävallassa, Saksassa ja Hollannissa – sekä Suomessa.

Parlamentissa äärioikeistolaiset mepit äänestävät kovan ja ihmisiä eriarvoistavan linjan mukaisesti, mutta ne vaikeuttavat myös ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. On selvää, ettei meillä ole varaa siihenkään. Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen seuraukset, ja viimeinen, joka voi ratkaista ne. Tätä tilaisuutta emme voi hukata, vaan se tulee käyttää hyödyksi luomalla Eurooppaan uudet ilmastotyöpaikkojen markkinat. Työpaikkojen luominen on avainasemassa myös ihmisten epätoivosta ammentavan äärioikeiston vastaisessa taistelussa.

Tiedotusvälineet ympäri Suomen ovat uutisoineet ennen vaaleja alhaisesta äänestysprosentista sekä siitä, etteivät eurovaalit kiinnosta suomalaisia. Jos jotakin toivon, niin muutosta tähän.

Suomen lainsäädännöstä suuri osa juontaa juurensa EU-tason päätöksiin. Työntekijöiden kannalta EU:ssa on tehty viime vuosina useita myönteisiä uudistuksia. Uusi nollatuntisopimuksia säätelevä direktiivi tuo parannuksia työntekijöiden asemaan, ja perhevapaadirektiivi takaa työntekijälle viiden päivän vapaan sairaan omaisen hoitoon. EU-sääntely vaikutti Suomessa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen kaatumiseen. Ei siis ole yhdentekevää, keitä Euroopan parlamentissa istuu.

Kun toukokuun 26. päivä äänestämme eurovaaleissa, äänestämme tulevaisuudestamme – arkisiin asioihimme vaikuttavista kysymyksistä mutta myös siitä, haluammeko EU:n olevan jatkossakin se rauhanprojekti, joksi se alunperin luotiin. Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt on varoittanut, että mikäli äärioikeisto pääsee valtaan ympäri Eurooppaa, tarkoittaa se EU:n romahtamista. Komissaari Frans Timmermans on puolestaan muistuttanut, että nyt käydään tärkeimmät EU-vaalit sitten vuoden 1979.

Minä sitoudun tekemään kaikkeni ihmisoikeuksia kunnioittavan, ilmaston lämpenemistä vastaan taistelevan ja hyvinvointia luovan Euroopan vahvistamiseksi. Anna äänesi oikeudenmukaiselle Euroopalle.