Euroopan unioni on maailman historian menestyksekkäin rauhanprojekti. Se säilyy sellaisena vain kolmeen ongelmaan puuttumalla: pysäyttämällä ilmaston lämpeneminen, torjumalla äärioikeiston nousu sekä tukkimalla meidän kaikkien hyvinvointia vähentäviä verovuotoja, sanoo Silvia Modig.

Eurovaaliteemojasi ovat ihmisoikeudet, ilmasto sekä hyvinvointi. Miksi juuri ne?

Euroopan unioni rakennettiin rauhanprojektiksi. Tällä hetkellä sitä uhkaa ennen kaikkea kolme asiaa: äärioikeiston nousu, ilmaston lämpeneminen sekä kansainvälisten suuryritysten verovuodot, jotka kasvattavat eriarvoisuutta ja ovat pois kaikkien meidän eurooppalaisten hyvinvoinnista. Näitä kaikkia vastaan taisteleminen on Euroopan rauhan säilyttämisen kannalta aivan olennaista. Yhdenvertaisuus lisää yhteiskuntarauhaa, kun taas epätasa-arvo kasvattaa levottomuutta.

Oikeistopopulistiset puolueet ovat voimistuneet viime vuosien aikana lähes kaikkialla Euroopassa ja pelko ja epätoivo kanavoituneet muukalaisvihaksi. Miten EU voi taistella tätä vastaan?

Äärioikeistolaiset ja äärikonservatiiviset voimat käyttävät hyväkseen ihmisten tulevaisuudenpelkoa ja asettavat heikoimpia ihmisryhmiä vastakkain. Siksi on ensiarvoisen tärkeää torjua köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä lisätä Euroopan sisäistä tasa-arvoa. Se tapahtuu esimerkiksi työllisyyttä lisäämällä. EU:n on kyettävä tarjoamaan kaikkien jäsenmaidensa kansalaisille hyvän elämän mahdollisuudet.

Samaan aikaan on tärkeämpää kuin koskaan elinaikanani puolustaa voimakkaasti ihmisoikeuksia, jakamatonta ihmisarvoa ja oikeusvaltioperiaatetta – siis niitä hyviä eurooppalaisia arvoja, jotka yhdistävät meitä kaikkia. EU:n on myös voitava sanktioida niitä jäsenmaita, jotka eivät oikeusvaltio-periaatetta noudata.

Mitä EU voi tehdä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi?

Paljon enemmän kuin yksikään yksittäinen jäsenmaa. Eurooppa tarvitsee Green New Dealin, ilmastohyvinvoinnin investointipaketin, jolla luodaan uutta työtä uusilla ilmastoratkaisuilla. Green New Dealin avulla voidaan panostaa niin uusiin raiteisiin, koulutukseen, tutkimuksiin, innovaatioihin kuin tuotekehittelyyn. Paketti voidaan rahoittaa esimerkiksi keräämällä unionin alueella haittaveroja kuten lentoveroa, hiilitulleja tai muoviveroa.

Eurooppa on jo nyt ilmastopolitiikassa edelläkävijä, mutta sen on otettava siinä vielä nykyistäkin voimakkaampi rooli. Vasemmistoliiton tavoite on lisätä tulevan eurovaalikauden aikana Eurooppaan Suomen väkiluvun verran ympäristö- ja ilmasto-ystävällisiä työpaikkoja.

Verovuodoista puhutaan paljon julkisuudessa. Miten ne ovat pois tavallisilta eurooppalaisilta?

Verovuotojen ja verovälttelyn muodossa menetetyt verotulot ovat suoraan pois terveyspalveluista, vanhustenhoidosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Tällä hetkellä EU:n jäsenmaat menettävät miljardeja euroja verotuloja aggressiivisen verosuunnittelun ja verovälttelyn seurauksena. Euroopan oikeisto on vastustanut kiivaasti verovuotojen tukkimista. Jotta Eurooppa voi lisätä kansalaistensa hyvinvointia, meidän on voitettava taistelu veronkiertoa vastaan. Kansainvälinen verovälttely on hyvinvoinnin ja reilun kilpailun pahin vihollinen.

Vasemmistoliiton meppinä on toiminut kuluneen viiden vuoden aikana Merja Kyllönen. Mitä yksittäinen suomalainen vasemmistolainen voi saada aikaan unionissa?

Itse asiassa paljonkin. Ensimmäisen kauden parlamentaarikoksi Merja Kyllönen sai ryhmässään poikkeuksellisen paljon vastuullisia tehtäviä. Hän toimi esimerkiksi liikenne- ja matkailuvaliokunnassa Euroopan yhtyneen vasemmiston/ Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmän (GUE/NGL) koordinaattorina. Se tarkoittaa, että hän on päässyt koko kauden ajan vaikuttamaan valiokunnan työn suunnitteluun ja painopisteisiin. Sekä Kyllösen työpanos että sen vaikuttavuus on ollut merkittävää – siitä kertoo esimerkiksi se, että hänet valittiin vuoden liikennemepiksi The Parliament Magazinen MEP Award -kilpailussa maaliskuussa 2019.

Mitä lupaat äänestäjillesi, jos tulet valituksi Euroopan parlamenttiin?

Lupaan tehdä kaikkeni aiempaa tasa-arvoisemman Euroopan eteen, ilmastotyöpaikkojen luomiseksi, verovuotojen tukkimiseksi sekä ihmis-oikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Sellaisessa Euroopassa haluan itsekin elää.

Muistan päivän elävästi edelleen. Oli tammikuun ensimmäinen vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Olin 18-vuotias, ja lapsuudenkodissani aiheesta oli keskusteltu vilkkaasti koko syksy. Sodan käynyt sukupolvi oli huolissaan. Menettäisimmekö itsenäisyyden, jonka puolesta taistellessa oli maksettu kova hinta?

Tuon epäilyksen vuoksi asetuin nuorena vastustamaan koko unioniin liittymistä. En vielä tuolloin ymmärtänyt, mitä Euroopan unioni pohjimmiltaan oli: rauhanprojekti, joka oli perustettu maailmansotien jälkeen varmistamaan, etteivät eurooppalaiset enää koskaan ajautuisi sotaan keskenään – että kaikin keinoin vahvistaisimme sitä, mikä meille kaikille oli yhteistä.

Kun myöhemmin oivalsin EU:n todellisen luonteen, aloin kannattaa jäsenyyttä. Rauhan ja sovun ylläpitäjän roolin lisäksi EU oli meidän 1970-luvulla syntyneiden ovi Eurooppaan. Se loi aiempaa paremmat mahdollisuudet lähteä opiskelemaan tai töihin Eurooppaan.

Vapaa liikkuvuus on taattu tänäkin päivänä, mutta juuri nyt Euroopan unioni on uusien uhkien edessä. Ympäri Eurooppaa nouseva äärioikeisto polkee ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Vielä hengissä olevat toisen maailmansodan kokeneet kertovat yhteneväisyyksistä siihen ilmapiiriin, joka Euroopassa vallitsi 1930-luvulla – puhetapa koveni pikku hiljaa, yksittäisten ihmisryhmien oikeuksia kavennettiin vaivihkaa, kunnes lopulta Eurooppa havahtui järkyttävään lopputulokseen: valkoista ylivaltaa vaatineet kansallissosialistit olivat teloittaneet miljoonia juutalaisia keskitysleireillä.

Samat voimat jylläävät jälleen. Tanskassa pian pidettäviin parlamenttivaaleihin on asettumassa ehdolle rotuerottelua kannattava natsipuolue. Unkari ja Puola kieltäytyvät kunnioittamasta oikeusvaltioperiaatetta. Laitaoikeisto on edennyt vaaleissa myös esimerkiksi Ruotsissa, Italiassa, Itävallassa, Saksassa ja Hollannissa – sekä Suomessa.

Parlamentissa äärioikeistolaiset mepit äänestävät kovan ja ihmisiä eriarvoistavan linjan mukaisesti, mutta ne vaikeuttavat myös ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. On selvää, ettei meillä ole varaa siihenkään. Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutoksen seuraukset, ja viimeinen, joka voi ratkaista ne. Tätä tilaisuutta emme voi hukata, vaan se tulee käyttää hyödyksi luomalla Eurooppaan uudet ilmastotyöpaikkojen markkinat. Työpaikkojen luominen on avainasemassa myös ihmisten epätoivosta ammentavan äärioikeiston vastaisessa taistelussa.

Tiedotusvälineet ympäri Suomen ovat uutisoineet ennen vaaleja alhaisesta äänestysprosentista sekä siitä, etteivät eurovaalit kiinnosta suomalaisia. Jos jotakin toivon, niin muutosta tähän.

Suomen lainsäädännöstä suuri osa juontaa juurensa EU-tason päätöksiin. Työntekijöiden kannalta EU:ssa on tehty viime vuosina useita myönteisiä uudistuksia. Uusi nollatuntisopimuksia säätelevä direktiivi tuo parannuksia työntekijöiden asemaan, ja perhevapaadirektiivi takaa työntekijälle viiden päivän vapaan sairaan omaisen hoitoon. EU-sääntely vaikutti Suomessa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen kaatumiseen. Ei siis ole yhdentekevää, keitä Euroopan parlamentissa istuu.

Kun toukokuun 26. päivä äänestämme eurovaaleissa, äänestämme tulevaisuudestamme – arkisiin asioihimme vaikuttavista kysymyksistä mutta myös siitä, haluammeko EU:n olevan jatkossakin se rauhanprojekti, joksi se alunperin luotiin. Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt on varoittanut, että mikäli äärioikeisto pääsee valtaan ympäri Eurooppaa, tarkoittaa se EU:n romahtamista. Komissaari Frans Timmermans on puolestaan muistuttanut, että nyt käydään tärkeimmät EU-vaalit sitten vuoden 1979.

Minä sitoudun tekemään kaikkeni ihmisoikeuksia kunnioittavan, ilmaston lämpenemistä vastaan taistelevan ja hyvinvointia luovan Euroopan vahvistamiseksi. Anna äänesi oikeudenmukaiselle Euroopalle.

Kampanjoinnissa heittämällä koskettavinta on se apu, jota niin monet ihmiset ehdokkaalle tarjoavat. Niin myös näissä eurovaaleissa, joissa päätin asettua ehdolle. Kymmenet ihmiset antavat aikaansa auttaakseen kampanjan suunnittelussa, materiaalien tekemisessä ja jakamisessa sekä ehdokkaan tsemppaamisessa. Siitä kokemaani kiitollisuutta on vaikea pukea sanoiksi.

Yksikään ehdokas ei pärjää ilman apua – etenkään valtakunnallisissa vaaleissa, jotka eurovaalit ovat. Kampanjointi on kallista ja työlästä ja vaatii valtavasti resursseja. Siksi olen valtavan kiitollinen myös siitä taloudellisesta tuesta, jota niin monet ovat jo tähän mennessä antaneet. Suuri kiitos aivan jokaiselle teistä!

Kampanjalahjoituksia tarvitaan edelleen. Jokainen vaalityöhöni lahjoitettu euro on lahjoitus ihmisoikeuksien, ilmaston ja hyvinvoinnin puolesta – niistä jokaisen puolesta olen sitoutunut taistelemaan. Lämmin kiitos jokaiselle minua siinä työssä auttavalle!

Haluatko auttaa minua Suomen kovimman eurovaalikampanjan rakentamisessa? Lahjoittaminen onnistuu MobilePaylla numeroon 040 7466441 tai tilisiirtona vaalitilille FI31 5542 2320 4027 46.

Kiitos!