Tämä maa on aina ollut naisille ja tytöille turvaton

Viime päivinä olemme järkyttyneinä seuranneet uutisointia rikosepäilyistä, joissa ulkomaalaistaustaisia epäillään alaikäisiin kohdistuneista rikoksista. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat kammottavia ja tuomittavia. Ihmisillä on ymmärrettävästi suuri huoli ja pelko. Lapsia tulee suojella paremmin.

Nyt ilmi tulleissa hirveissä tapahtumissa tärkeintä on auttaa uhreja ja heidän läheisiään, ja samalla on mietittävä, miten vastaavia rikoksia voidaan ennaltaehkäistä. Mitä on muututtava rikos-, sosiaali- tai kotoutuspolitiikassamme, jotta tämä ei enää toistuisi? Yksikin uhri on liikaa. Jatka lukemista ”Tämä maa on aina ollut naisille ja tytöille turvaton”

Lapinlahdessa on mahdollistettava yleishyödyllisen toiminnan jatkuminen

Lapinlahden sairaala valmistui 1841 ja oli toiminnassa vuoden 2008 loppuun asti. Se on toiminut psykiatrisena sairaalana ja viimeisimpinä toimintavuosinaan HUSin syömishäiriöosastona ja -poliklinikkana. Sairaalaa on aina ympäröinyt upea, kaikille avoin puutarha-alue, joka on säilynyt suurilta osin ennallaan. Paikka on erittäin arvokas osa Helsingin historiaa. Engelin suunnittelema päärakennus ja sitä ympäröivä puisto ovat suojeltuja. Jatka lukemista ”Lapinlahdessa on mahdollistettava yleishyödyllisen toiminnan jatkuminen”

Asunnottomien yö

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2002 alkaen Asunnottomien yön merkeissä. Itse osallistun tuttuun tapaan Asunnottomien yön päätapahtumaan Kalliossa.

Oikeus asuntoon on perus- ja ihmisoikeus. Silti Suomessa elää iso joukko ihmisiä, joilla ei ole vakituista asuntoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 7 112 asunnotonta. Asunnottomia perheitä oli 214. Neljäsosa asunnottomista on maahanmuuttajataustaisia. Kaikki vailla vakinaista asuntoa olevat eivät välttämättä tilastoissa näy. Jatka lukemista ”Asunnottomien yö”

Perustuslaki turvaa yksilön vapauden

Tänään eduskunta äänestää siitä, tulisiko perustuslakia muuttaa kiireellisellä menettelyllä. Tämä on todella iso periaatteellinen kysymys.

Tavallisella menettelyllä perustuslain muuttamiseen vaaditaan kaksi eduskuntaa: yksi esittää ja vaalien jälkeen valittu mahdollisesti hyväksyy. Näin, jotta kansalaiset vaaleissa voivat äänestämällä kertoa mielipiteensä perustuslain muuttamisesta ja omien perusoikeuksiensa kaventamisesta. Ja jotta perustuslain pysyvyttä vaalittaisiin, ja jotta muutokset olisivat hyvin tarkkaan harkittuja ja nauttisivat laajaa kannatusta. Ja koska demokratia. Jos kansa ei edellisen eduskunnan esittämää muutosta halua, voi kansa laittaa päättäjät vaihtoon ja näin hylätä esitetyt muutokset. Jatka lukemista ”Perustuslaki turvaa yksilön vapauden”