Ilmastonmuutos voidaan ratkaista – nyt

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa lukiessa tulee mieleen tuttu satu Keisarin uusista vaatteista. Eikö kukaan ole uskaltanut sanoa, että tämä ei riitä?

Tämän strategian pitäisi näyttää keinot ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mutta siihen strategia on liian kunnianhimoton. Strategiassa aikajänne ilmastotoimille on vuoteen 2030 ja 2050, kun todellisuudessa meidän on saatava ilmastopäästöt vähenemään paljon nopeammin.

Metsien rooli huolestuttava

Tämän strategian suurin kysymysmerkki liittyy metsien suuresti lisääntyvään käyttöön. Strategian myötä metsiemme käyttöpaineet lisääntyvät ja hiilinielu pienenee jopa puoleen.  Hallitus tuntuu ratkaisevan kaikki ongelmat puun käyttöä lisäämällä. Se ei tule onnistumaan. Ensinnäkään puuta ei riitä kaikkeen, toiseksi luonnon monimuotoisuus vaarantuu eikä metsäbiotalous edes riittävästi vähennä ilmastopäästöjä.

Vasemmistoliiton tavoite on parantaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Metsiensuojelun tavoitteeksi on otettava kansainvälisesti sovittu 17 % pinta-ala ja luonnon monimuotoisuutta on parannettava talousmetsissä. Metsien hiilivaraston kasvattaminen onnistuu sekä metsänhoidon että metsäpinta-alan säilyttämisen avulla. Mikään näistä tavoitteista ei ole ristiriidassa sen kanssa, että puuraaka-ainetta voidaan käyttää, ja metsänomistajat voivat hyödyntää metsiään. Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Artikkelit | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Guggenheim

Valtuusto päättää tänään tuleeko Guggenheim Helsinkiin. Hanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn. On myönnettävä, että tämä esitys on paras mitä meille on näiden vuosien aikana esitetty. Mielestäni se ei ole kuitenkaan riittävän hyvä – ei taloudellisesti eikä kulttuurisesti.

Minulla ei ole mitään Guggenheimin tuloa vastaan, jos sopimus on kaikilta osin Helsingin etu. Tämä tarkoittaa minulle sitä, että hanke toteutetaan pääosin yksityisellä rahalla eikä se sisällä rahoitusriskiä kaupungille. Koska näin ei ole, tulen tänään äänestämään hankkeen hylkäämisen puolesta.

Valtaosa kustannuksista ja riskistä kaatuu Helsingin kaupungille. Kaupungin oman selvityksen mukaan julkisen rahan määrä on yli 200 miljoonaa euroa ja yksityisen rahan määrä noin 70 miljoonaa euroa. Tästäkin puolet on kaupungin säätiölle takaamaa lainaa.

Kävijämääräksi ennustetaan 550 000 kävijää vuodessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että designiin ja arkkitehtuuriin keskittyvä Guggenheim-museo keräisi enemmän kävijöitä vuodessa kuin koko Kansallisgalleriamme – Ateneum, Kiasma, Sinebrychoff – yhteensä. Mielestäni tämä on epärealistista.  Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Artikkelit | Jätä kommentti

Vanhemmuus ei voi olla vain yhden osapuolen harteilla – vanhempainvapaat uudistettava

Lapset ovat pieniä vain kerran ja heidän kanssaan vietetty aika on tärkeää sekä lapselle että molemmille vanhemmille. Kuitenkin äidit käyttävät tällä hetkellä valtaosan perhevapaista. Tällä on vaikutuksia sekä naisten asemaan työelämässä ja palkankehityksessä että miesten asemaan vanhempana.

THL:n tutkimuksen mukaan naiset, jotka ovat viettäneet kaksi vuotta tai alle perhevapaalla, tienaavat 8-11 prosenttia vähemmän kuin lapsettomat naiset palatessaan työelämään. Naiset, jotka ovat olleet poissa työelämästä kolme vuotta tai enemmän, ansaitsevat välittömästi työelämään palattuaan lähes 19 prosenttia vähemmän kuin lapsettomat naiset. Isät saattavat toisaalta jäädä vaille yhtä vahvaa vanhemmuuden perustaa, jos äiti on pitkään kotona lasten kanssa, sillä lapselle kehittyy usein vahvempi suhde siihen vanhempaan, jolla hoivavastuu on. Perheet eivät myöskään aina koostu äidistä ja isästä – vanhempainvapaiden on vastattava moninaisten perheiden tarpeisiin.

Mielestäni nykyinen vanhempainvapaamalli ei täytä sille asetettuja tavoitteita lasten hyvinvoinnin ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Hallituksen tulisikin tehdä perhevapaajärjestelmän remontti jo tällä hallituskaudella.

Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Artikkelit | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Maailma pelastuu – jos me yhdessä pelastamme sen

Euroopan parlamentissa oli tänään juhlaistunto: EU hyväksyi Pariisin ilmastosopimuksen! Meppimme Merja Kyllönen lähetti kuvan parlamentin istunnosta, ja totesi että tuntuu historialliselta. Ja tämä todellakin on historiallinen hetki. Ensimmäistä kertaa minusta tuntuu, että meillä sittenkin on toivoa saada ilmastonmuutos pysäytettyä ajoissa.

Pariisissa vajaa vuosi sitten sovittiin todella kunnianhimoisista tavoitteista: rajoittaa lämpötilan nousu alle kahden asteen, pyrkien kohti 1,5 astetta. Ja nyt Pariisin sopimus astuu voimaan ennätysvauhtia. Tämä osoittaa kansainvälisen yhteisön yhteisen linjan olevan selvä. Ilmastonmuutos todella halutaan pysäyttää.

En kuitenkaan osaa huokaista vielä helpotuksesta, sillä kaikki konkreettiset toimet on edelleen tekemättä. Ja on pakko myöntää, että vaikka Sipilän hallituksen ilmastopolitiikka kuulostaa hyvältä, ei hallitus käytännössä toteuta omia tavoitteitaan. Ilmastopäästöjä ei laiteta kuriin, ja ilmastolle vahingollisia yritystukia paisutetaan. Sanat ovat täydellisessä ristiriidassa tekojen kanssa.

Hallitus esittelee joulukuussa ilmasto- ja energiastrategiansa. Sen on syytä olla kunnianhimoinen ja konkreettisiin päästövähennyksiin ohjaava.

Tallennettu kategorioihin Artikkelit | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Epäreilu budjetti

Hallituksen budjettiesityksen voisi tiivistää yhteen sanaan: epäreilu. Hallitus haluaa pitää kiinni epärealistisista taloustavoitteistaan niin vimmatusti, että oikeudenmukaisuus on heitetty laidan yli kokonaan. Veroratkaisut suosivat suurituloisia samaan aikaan kun lapsiperheiltä, eläkeläisiltä, työttömiltä ja sairailta nipistetään jo entuudestaan tiukasta taloudesta.

Yksi koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta suurimmista kysymyksistä on se, onnistummeko pysäyttämään ilmastonmuutoksen ajoissa. Suomen täytyy yhdessä muiden maiden kanssa toimia nopeasti ja kunnianhimoisesti, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutetaan. Aikaa ei ole tuhlattavaksi, ja hallitus sanookin haluavansa saavuttaa tavoitteet etupainotteisesti. Valitettavasti kuitenkin hallituksen teot ovat ristiriidassa sanojen kanssa.

Hallitus nimittäin esittää uutta yritysveroa paljon sähköä kuluttavalle teollisuudelle. Yritystuet oikein kohdennettuna tukevat kasvua ja työllisyyttä, mutta Sipilän hallituksen ratkaisut näyttävät vain siirtävän yhteisiä verorahoja yritysten voittoihin. Päästökaupan kustannusten kompensointi paljon sähköä kuluttavalle teollisuudelle ei kannusta yrityksiä siirtymään energiatehokkaaseen tuotantoon. Tämä tuki on tarpeeton ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tuhoisa. Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Artikkelit | Avainsanoina , , | Jätä kommentti