Venäjän sotatoimet Ukrainassa pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Sodan alettua ihmisoikeustilanne on maassa heikentynyt nopeasti. Venäjän ihmisoikeuspuolustajat tarvitsevat Euroopan tukea.
Amnesty International muistutti tällä viikolla tärkeästä asiasta: Venäjän sotatoimet Ukrainassa pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on Venäjällä luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sodan alettua ihmisoikeustilanne on maassa heikentynyt järkyttävällä tavalla. Mielenosoittaminen oli vaikeaa ja vaarallista jo ennen sotaa, nyt se on käytännössä mahdotonta. Jo se, että seisoo julkisella paikalla ja näyttää tyhjää paperilappua, riittää pidätykseen.
Sodan vastaisissa mielenilmauksissa on otettu kiinni yli 15000 ihmistä. Armeijaa koskevan ”valheellisen tiedon” levittämisestä voi saada 15 vuotta vankeutta, ja kuolemanrangaistuksen palauttamista harkitaan.
Maaliskuun puolivälissä Venäjä erosi Euroopan neuvostosta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta – hetkeä ennen kuin neuvosto ehti vaatia sen eroa yleiskokouksessa. Eron seurauksena venäläiset eivät voi enää valittaa rikkomuksista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on Venäjällä luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Maan viimeisiin riippumattomiin medioihin kuuluva sanomalehti Novaja Gazeta keskeytti julkaisutoimintansa muutama päivä sitten saatuaan viranomaisilta varoituksia. Lehden päätoimittaja Dmitri Muratoville myönnettiin viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto.
Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi tuomittiin juuri yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen. Hänet siirretään korkeimman turvallisuusluokan rangaistussiirtolaan, josta yhteyden pitäminen ulkomaailmaan on entistä vaikeampaa.
Olen seurannut Venäjän ihmisoikeustilannetta yli 15 vuotta. Heräsin tilanteeseen todella, kun toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin vuonna 2006. Havahduin ensimmäistä kertaa kunnolla siihen, että haluan omistaa työni ihmisoikeuksien puolustamiselle.
Politkovskaja tutki Putinin hallinnon korruptiota ja sen tekemiä ihmisoikeusloukkauksia. Kun hänet ammuttiin kotinsa rappukäytävään, tajusin, ettei mikään suojele Venäjällä vapaita toimittajia ja ihmisoikeusaktivisteja. Se oli pysäyttävä hetki.
On entistä tärkeämpää, että Eurooppa osoittaa nyt tukensa venäläisille ihmisoikeuspuolustajille, demokratialiikkeille ja kansalaisyhteiskunnalle. Sodanvastaisia liikkeitä on tuettava. EU-maiden on tarjottava suojaa ja turvapaikka venäläisille ihmisoikeuspuolustajille ja kaikille niille, joita nyt vainotaan sodan vastustamisen vuoksi.
Ilman vapaata mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa ei ole vapaata yhteiskuntaa, ei ole vapautta.
