12.01.2024 | Silvia Modig Ihmisoikeudet

EU hylkäsi ihmisoikeudet turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikassaan

 

EU hylkäsi ihmisoikeudet turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikassaan.

Maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksiä käsittelevä lakipaketti hyväksyttiin joulun alla, ja synkkä päätös jäi aivan liian vähälle huomiolle. Sopua EU:n vastuunjaolle on haettu vuosia, ja samaan aikaan Välimereen on hukkunut yli 2000 ihmistä joka vuosi. Nyt hyväksytty paketti ei kykene tarjoamaan ihmisarvoisia ratkaisuja siirtolaispolitiikan epäkohtiin. Päinvastoin: ratkaisu vaarantaa ihmisoikeuksien toteutumisen EU:n rajoilla. 

Maahanmuuttopolitiikka on pitkään ollut EU:n häpeäpilkku. EU:n oma meri- ja rajavartiolaitos Frontex on seurannut vierestä, kun pakolaisten kiikkeriä veneitä on hinattu pois EU:n aluevesiltä, jotta he eivät voisi jättää turvapaikkahakemusta. 

Euroopan parlamentti hyväksyi oman kantansa maahanmuuttopakettiin lokakuussa. Jo tällöin kritisoin päätöstä siitä, että prioriteetit käännettiin päälaelleen: sen sijaan, että pyrittäisiin pikaisesti auttamaan kipeiten turvaa tarvitsevia ihmisiä, uudessa mallissa pyritään pikaisesti tunnistamaan ne ihmiset, jotka eivät ole oikeutettu turvapaikkaan, ja palauttamaan heidät mahdollisimman nopeasti.

Ennusteiden mukaan pakolaisuus varsinkin ilmastonmuutoksen johdosta tulee vain kasvamaan.

Tilanne ei parantunut komission ja neuvoston kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeenkään.

Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa ei ole kiristetty näin paljoa koko EU:n historian aikana. Yhä harvempi tulee saamaan oikeudenmukaisen ja huolellisen käsittelyn turvapaikkahakemukselleen, kun päätöksiä tehdään kiireesti suoraan rajalla. Ihmisiä voidaan myös siirtää kolmansiin maihin. Tämä johtaa siihen että perustavanlaatuinen ihmisoikeus, oikeus hakea turvapaikkaa, ei toteudu EU:n rajoilla.

Ennusteiden mukaan pakolaisuus varsinkin ilmastonmuutoksen johdosta tulee vain kasvamaan. Tätäkin taustaa vasten paketin toimenpiteet ovat hyvin lyhytnäköisiä.

On aivan totta, että turvapaikkaa hakee myös moni sellainen ihminen, joka ei ole oikeutettu kansainväliseen suojeluun. Tämä johtuu siitä, että turvallisia ja laillisia reittejä ei ole olemassa. Turvapaikkaprosessia tulee uudistaa niin, että se tunnistaa turvan tarpeessa olevat mahdollisimman tehokkaasti. On myös luotava turvallisia ja laillisia reittejä heille, jotka tulevat hakemaan töitä ja rakentamaan uutta elämää itselleen.

Suomi on systemaattisesti vastustanut EU:n sisäistä vastuunjakoa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä, mutta kun itärajalle saapui turvapaikanhakijoita, moni toivoi silti EU:n apua Venäjän hybridivaikuttamisen edessä.

Myös vastuunjako EU-maiden välillä jäi vajaaksi. Nyt jäsenmaat eivät ole velvoitettuja vastaanottamaan ihmisiä sellaisesta EU-maasta, jonne saapuu poikkeuksellinen määrä tulijoita, vaan oman vastuunsa voi hoitaa maksamalla tälle jäsenmaalle. Turvaa hakevat ihmiset jäävät pelinappuloiksi. 

Tässä Suomikin osoitti kantojensa täyden ristiriitaisuuden: Suomi on systemaattisesti vastustanut EU:n sisäistä vastuunjakoa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä, mutta kun itärajalle saapui turvapaikanhakijoita, moni toivoi silti EU:n apua Venäjän hybridivaikuttamisen edessä. Vastuunjako tekisi tästäkin helpompaa ja oikeudenmukaisempaa.

Tällä kannalla Suomi siis valitsee sen, että mikäli Venäjä mobilisoisi itärajalle suuren määrän ihmisiä, apua muilta jäsenmailta on turha pyytää. Tämä ei ole Suomen etu. 

EU:n uusi politiikka kääntää selkänsä paitsi kansainvälisille sopimuksille ja velvoitteille myös ihmisarvolle ja solidaarisuudelle. Sen myötä EU hylkäsi ihmisoikeudet turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikassaan. Siksi olen todella pettynyt sopimukseen.

Jaa artikkeli

 

Lue myös

Seuraa minua somessa

Facebook
Twitter
Instagram