Terveisiä Brysselistä, missä EU-parlamentti kokoontui jälleen kahdeksi päiväksi täysistuntoon. Ukraina hallitsi kaikkia keskusteluja tässäkin täysistunnossa.
Käsittelimme mm. Euroopan energiaomavaraisuutta ja ruokaturvaa. Kumpikin liittyy olennaisesti myös ilmastokriisiin ja sen ratkaisemiseen.
Tuntuu, että moni yrittää käyttää nykytilannetta nyt hyväksi sanomalla, että ilmastotoimia pitää jarruttaa.
Olen täysin eri mieltä. Ilmastokriisi ei ole hävinnyt minnekään. Meillä ei ole varaa tehdä lyhytnäköisiä ratkaisuja, jotka sitä pahentavat. Kansainvälisen ilmastopaneelin uusin raportti on hälyttävää luettavaa.
Jarruttamisen sijaan nyt on etsittävä ripeästi synergiaa kriisien ratkaisujen välillä. Esimerkiksi: irrottautuminen Venäjän fossiilisesta energiasta vie meitä kohti ilmastotavoitteitamme, kunhan irrottautuminen perustuu uusiutuvan energian käyttöön.
Ruokaturva on Euroopalle iso kysymys. Eurooppalaiset ovat riippuvaisia niin Ukrainan viljapelloista kuin Venäjältä tulevista lannoitteistakin.
Mutta senkään suhteen emme voi tehdä lyhytnäköisiä ratkaisuja, jotka kiihdyttävät ilmastokriisiä. Koska pidemmän päälle nämä ratkaisut vain pahentaisivat ruokapulaa ja heikentäisivät ruokaturvaa kaikkialla maailmassa.
Näiden kahden kysymyksen lisäksi äänestimme uudesta paketista, joka tarjoaa lisää taloudellista tukea ja apua Ukrainasta lähteville pakolaisille.
Toivon erityisesti, että kaiken tämän aseapua ja sotilaallista liittoutumista koskevan keskustelun keskellä EU:ssa muistetaan, mikä tällä hetkellä on pääasia. Se on saada aikaan aselepo, jotta diplomatian keinoin päästään hakemaan ratkaisua tilanteeseen.
Se ei tule olemaan helppoa, mutta sen pitää olla EU:n pääasiallinen pyrkimys: hakea rauhaa neuvotteluiden, ei aseiden kautta.
