Silvia Modig on viimeksi työskennellyt Yle Teeman populaarikulttuuriohjelma Popkultin toimittajana. Hän uskoo, että taiteen tarkoitus on parantaa maailmaa.
– Se voi toteutua pieninä ajatuksina yksittäisen ihmisen päässä tai vallankumouksena. Molemmat ovat yhtä arvokkaita. Silvialla on asiasta myös omakohtaisia kokemuksia. Syksyllä 2006 Modig oli ideoimassa laulua murhatun venäläistoimittaja Anna Politkovskajan muistolle. Mukana levytyksessä oli joukko nuoria taiteilijoita.
– Siinä koin, että pystyimme käyttämään kulttuuria ja taidetta saadaksemme huomiota Venäjän ihmisoikeusloukkauksille. Helsingin kaupunginvaltuustossa istuva Modig on ollut vaikuttunut Susanna Kuparisen ja Ylioppilasteatterin Valtuusto-trilogiasta.
– Ikuisena voiman lähteenäni toimii Rage Against the Machine -bändi, jonka ansioista tutustuin aikoinani zapatistiliikkeeseen. Palefacen uusin levy on taas mielestäni viime vuoden merkittävin populaarikulttuuriteos.
Kulttuuri näyttää tietä
Nuorempi polvi voi kuitenkin vain hiljaa kadehtia, kun Atte Blom kertoo yhdestä elämänsä vaikuttavimmasta kokemuksesta.
– Se oli Jimi Hendrixin keikka Kulttuuritalolla 60-luvun lopulla.
– Kulttuuri on jälleen kerran muuttumassa sosiaalisesti osallistuvaksi, jopa yhteiskunnallisesti taistelevaksi, Blom analysoi
viime aikojen virtauksia.
– Se kertoo siitä muutoksesta, joka yhteiskunnassa on parhaillaan käynnissä. Näin kulttuuri myös antaa tietoa suurille kansanosille siitä, mihin suuntaan yhteiskunta on muuttumassa.
Musiikkialalla mittavan uran tehnyt Atte Blom sanoo olleensa aina kulttuurin monipuolisuuden puolustaja.
– Perinteisiin sidottua ja kuitenkin uutta luovia voivat olla niin rakkauslaulut, poliittiset näytelmät kuin kuvataidekin. Ehkä tällä hetkellä on erityisen iloista kokea globaalin kuvatiedottamisen liikkuminen internetissä.
Ei rahasta
Atte Blom ja Silvia Modig näkevät kulttuurilla olevan hyvää tekevä vaikutus niin lähiöiden bändikerhoissa kuin vanhusten hoitolaitoksissakin. Sellaisen toiminnan arvoa ei voi mitata euroissa, vaikka yhteiskunnan laariin sataa myös taloudellista hyötyä vaikkapa virkeämmistä vanhuksista.
He kavahtavat taiteen tuen sitomista markkinavoimien malleihin, joissa vain tuloksilla on väliä.
– Kulttuurille tukea antavien tahojen pitäisi toimia asiantuntemuksella, mutta ilman tarvetta säädellä tukea tarvitsevien toimintaa, sanoo Blom.
– Esimerkiksi nuorille tulisi tarjota avoimia, vapaita tiloja, joissa on mahdollista syntyä uutta, esittää Modig.
Blomin mielestä kulttuuria ja taidetta ollaan integroimassa spekulatiiviseen kaupallisuuteen.
– Uusi ja uudistava kulttuuri tippuu spekulanttien pöydälle kuitenkin vasta jälkijunassa.
Teksti: Anna Paju
Teksti on julkaistu Helsingin Vasemmiston Vasen-lehdessä, lehti luettavissa myös verkossa, lisätietoja Helsigin Vasemmiston sivuilla.
