Ensimmäiset viikot ovat menneet opetellessa eduskuntatalon tavoille. Nyt alkaa olla talo hallussa siinä määrin, että odotan innolla todellisen työn alkamista. Olen oppinut paljon, muun muassa sen, ettei musta huppari ole sovelias asu ensimmäiseen kansanedustajapäivään. Oppiminen on ollut helppoa – kiitos upean henkilökunnan. Meille uusille edustajille on tarjolla erilaista koulutusta päivittäin. Opastusta ja apua saa aina pyydettäessä. Henkilökunta on ollut erityisen tärkeä tuki siihen, että tämä pikkuhiljaa alkaa tuntua myös minun paikaltani.

Uusi tehtävä on tuonut mukanaan niin paljon, että jouduin pitkään miettimään joudunko jättämään paikkani Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Tämä lautakunta on työläs, se kokoontuu joka viikko ja esityslistat mitataan kiloissa ennemmin kuin sivumäärissä. Olen kuitenkin nauttinut lautakuntatyöskentelystä suunnattomasti ja se on toiminut myös hyvänä kouluna politiikan tekoon. Vastoin kaikkea järkevää ajanhallintaa päätin jatkaa. Tämän valtuustokauden aikana päätetään vielä kaavoista, jotka ovat kokoluokaltaan pienen suomalaisen kaupungin kokoisia, ja haluan olla mukana rakentamassa rakasta kotikaupunkiani.

Eduskunnassa uusiin tehtäviini kuuluu jäsenyys sivistysvaliokunnassa, Pohjoismaiden neuvostossa sekä YLE:n hallintoneuvostossa. Ensimmäinen toiveeni oli ympäristölautakunta, mutta paikkamäärämme vähennyttyä meille oli tarjolla vain yksi puheenjohtajuus. Sen ryhmämme puheenjohtaja Annika Lapintie viisaasti valitsi ympäristölautakunnasta. Ensimmäisen kauden edustajana en lähtenyt havittelemaan puheenjohtajuutta ja ilokseni pääsin toiseen vaihtoehtooni eli sivistysvaliokuntaan.

Erityisen iloinen olen YLE:n hallintoneuvoston paikasta, olenhan toimittajana sydämeltäni yleläinen. Tällä kaudella ratkaistaan pitkälle YLE:n kohtalo ja olen iloinen, että pääsen mukaan niihin keskusteluihin. En tiedä kuinka iloinen YLE:n toimitusjohtaja Lauri Kivinen on valinnastani. Ensimmäinen tapaamisemme oli Kivisen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa, jossa peräänkuulutin näkemyksiä Nokia – Siemens -Networkin surullisenkuuluisiin Iran-kauppoihin. Minusta on edelleen kyseenalaista onko henkilö, joka on vastannut televalvontajärjestelmän myymisestä Iranin diktaattorihallitukselle, paras johtaja laitokselle, jonka päällimmäinen tehtävä on turvata vapaa tiedonvälitys.

Eduskunnan käytävillä puhuttaa Portugali, jonka problematiikkaa pikkuhiljaa alan perusteellisemmin hahmottamaan. Ei liene viisasta aloittaa eduskuntatyötään moittimalla mediaa, mutta olen ollut pettynyt aiheen uutisointiin. Tällaisissa kysymyksissä median tärkein tehtävä on kertoa asian taustat ja seuraukset meille kaikille, ilman johdattelevia omia näkemyksiä. Nyt pääpaino on ollut puolueiden kannoissa ”kyllä” tai ”ei”. Ei se, että kaksi porukkaa tai tässä tapauksessa eduskuntaryhmää äänestää kumpikin vastaan, tarkoita samanlaista näkemystä asiasta. ”Ei” voi johtua ihan eri syistä. Jos vaalitulos oli ”vanhoille” puolueille herätys, niin toivottavasti se on sitä myös medialle.

Sain yli 100 hakemusta avustajaksi ja valinta ei ollut helppo. Kiitos kaikille jotka osoititte kiinnostusta tehtävään. Uutena työkaverinani aloittaa ensi viikolla Sampo Villanen. Tästä on hyvä jatkaa.

(Kuva: Pankkitukipiknik pikkuparlamentin puistossa 11.5.2011)

Share