Olen tällä hetkellä mukana neuvottelemassa Euroopan parlamentin kantaa EU:n päästökaupan uudistamista ja laajentamista koskeviin kokonaisuuksiin. Toimin varjoesittelijänä ympäristövaliokunnan neljässä mietinnössä.
Kyse on yhdestä EU:n tärkeimmästä ilmastopoliittisesta uudistuksesta tällä vuosikymmenellä. EU:n päästökaupan uudistaminen on keskeinen osa unionin ilmastolakipakettia, jonka tarkoituksena on vähentää EU:n nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Päästökauppajärjestelmä on ollut EU:ssa käytössä vuodesta 2005, ja se koskee teollisuutta, energiantuotantoa ja EU:n sisäistä lentoliikennettä.
Nyt EU-komissio esittää päästökauppaan merkittäviä uudistuksia, kuten meriliikenteen sisällyttämistä päästökauppaan sekä erillisen tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmän perustamista.
Komissio esittää myös päästökaton kiristämistä, päästöoikeuksien määrän leikkaamista sekä päästökaupan ilmaisjaoista luopumista asteittain vuoteen 2035 mennessä.
Komission esityksessä on sekä hyvää että huonoa. Nostan tässä esiin muutaman huomion.
Päästökaupan laajentaminen tieliikenteeseen ja rakennuksiin
Komission esitys päästökaupan laajentamisesta tieliikenteeseen ja rakennuksiin on ongelmallinen. Näillä sektoreilla tarvitaan päästövähennyksiä, mutta EU:n yhteinen päästökauppa ei välttämättä ole siihen paras keino.
Kansalliset ratkaisut saattaisivat antaa paremman mahdollisuuden toteuttaa muutokset sosiaalisesti kestävästi ja jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat huomioiden. Uudistuksen yhteydessä tarvitaan toimia, joilla tuetaan pienituloisten ihmisten arkea.
Meriliikenne ja Suomen talviolosuhteet
Päästökaupan laajentaminen meriliikenteeseen on perusteltua, mutta komission tämänhetkinen esitys on Suomen talvimerenkulun kannalta epäreilu.
Kun päästökauppa laajenee meriliikenteeseen, sillä on erityinen merkitys Suomelle, josta on pitkät etäisyydet Eurooppaan ja jonka viennistä 90 prosenttia lähtee meriteitse. Pohjoisilla vesillä alusten on oltava jään kestäviä ympäri vuoden, joten ne kuluttavat enemmän polttoainetta. Talvimerenkulku pitää huomioida päästökauppaesityksessä, jottei Suomen meriliikenteelle tule kohtuuttomia lisäkuluja.
Ilmaisjaoista pitää luopua nopeammin
Olen pettynyt siihen, että komissio esittää päästökaupan ilmaisjaoista luopumiselle pitkää siirtymäaikaa.
Ilmaisjaot ovat fossiilimaailman tekohengitystä, ja ne tutkitusti haittaavat vihreää siirtymää. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on raportissaan todennut, että ilmaisjaot ovat EU:ssa hidastaneet investointeja päästöttömiin ratkaisuihin.
EU-komissio esittää ilmaisjakojen tilalle hiilitullimekanismia. Myös tämä esitys on tällä hetkellä Euroopan parlamentin käsittelyssä, joten siitä luvassa asiaa myöhemmin.
Erittäin tiukkaa vääntöä luvassa
Uskon, että päästökaupan uudistamisesta on luvassa EU:ssa erittäin tiukka vääntö.
Kyse on muutoksista, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia niin ilmastokriisin torjuntaan, talouteen kuin ihmisten arkeenkin. Tarvitsemme lopputuloksen, joka on ilmaston ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta juuri se oikea.
Tällä hetkellä käsittelemme komission esitystä ympäristövaliokunnassa. EU-parlamentti äänestää kannastaan komission esitykseen mahdollisesti kesällä, ja sen jälkeen aloitamme neuvottelut jäsenmaiden ja komission kanssa.
