Huomenna eduskunta äänestää kannastaan tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Äänestyksen odotetaan olevan erittäin tiukka. Jos laki hyväksytään, samaa sukupuolta olevat parit saavat samat oikeudet avioliittoon, jotka tähän mennessä ovat olleet varatut ainoastaan heteroille.
Ontuvin perustelu avioliittolain muutosta vastaan on argumentti lasten eduista. Samalla kun lainvastustajat vetoavat puolustavansa lapsen oikeutta isään ja äitiin, he tuomitsevat kaikki sateenkaariperheet, adoptioperheet ja yhden vanhemmat perheet lähtökohtaisesti huonommiksi. Tämä ei voi olla näissä perheissä elävien lasten etu. Lapsen etu on rakastava ja turvallinen koti, ja sen voi mahdollistaa muukin kuin perinteinen ydinperhe.
Lakivaliokunnan kuuleman psykologian professiorin Jarl Wahlströmin, sekä useiden tieteellisten tutkimusten mukaan, samaa sukupuolta olevia vanhempia voidaan pitää aivan yhtä hyvinä, eikä psykologisia perusteita tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ole.
Puhe avioliiton olevan naisen ja miehen välinen liitto ei ole perustelu vaan mielipide. Kuten valtiotieteiden professori Kaisa Herne totesi hesarissa, samalla tavalla argumentoitiin naisten yhtäläistä äänioikeutta vastaan, koska äänioikeus oli instituutio vain miehille.
Lainvastujat näkevät muutoksen suurena uhkana. Ilman että kukaan heistä osaisi perustella miksi tai miten, he pelkäävät oman avioliittonsa muuttuvan huonommaksi ja vähempiarvoiseksi lain seurauksena. “Se vain ei ole sama asia” on hokema, jota toistetaan osaamatta selittää sitä sen enempää.
Minäkin näen että kyse on enemmästä kuin vain avioliitto-oikeudesta. On kyse perustavanlaatuisesta ihmisoikeuskysymyksestä.
Ainoa näkökulma vastustamiselle jonka pystyn ymmärtämään on oma uskonnollinen vakaumus. Uskonnonvapaus on tärkeä arvo jota henkilökohtaisesti puolustan. Ja se tarkoittaa jokaisen oikeutta uskoa ja harjoittaa uskoaan kunhan ei muita satuta – tämä koskee kaikkia uskontoja. Samalla se takaa oikeuden uskonnottomuuteen. Jotta meidän lakimme olisi kaikkia kohtaan sama ja oikeudenmukainen, sitä ei voida säätää yhden uskonnon näkökulmasta.
Kansalaispalaute on ollut osin rajua. Eräs perusteli lakimuutoksen vastustusta sillä, että ainoa tapa jolla homojen oikeudet voidaan nähdä ihmisoikeuskysmyksenä, on jos nähdään homosuhteet ja sateenkaariperheet laadultaan saman arvoisina heteroperheiden kanssa. Siitähän tässä onkin kyse – kaikkien samanarvoisesta kohtelemisesta.
Kuten Tuomas Enbuske totesi, homoillakin on oikeus riitaisaan avioeroon.
