EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestetään tällä viikolla EU:n historiallisen suuren ilmastolakipaketin (ns. Fit for 55 -paketin) sisällöistä. Ilmastolakipaketin tarkoituksena on tehdä EU:n ilmastolaista ja hiilineutraaliustavoitteesta viimeistään 2050 todellisuutta.
Kyse on todella merkittävistä päätöksistä, käytännössä siitä, miten EU:ssa vastaamme ilmastokriisiin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Uudistukset tulevat vaikuttamaan kaikkiin jäsenmaihin, myös meihin Suomessa.
Nyt äänestimme ympäristövaliokunnassa mm. EU:n päästökaupan uudistuksesta, hiilitullijärjestelmän asettamisesta EU:n ulkorajoille sekä hiilinieluja ja maankäyttöä koskevasta LULUCF-asetuksesta.
Hiilitullijärjestelmän saaminen EU:n rajoille on ollut yksi vasemmistoliiton vaalitavoitteista eurovaaleissa, joten olen tyytyväinen, että aloitteemme vihdoin toteutuu.
Ympäristövaliokunta otti monessa ilmastopakettia koskevassa kysymyksessä komissiota kunnianhimoisemman kannan, mikä on hyvä asia. Näillä päätöksillä ilmastotyötä saadaan taas vietyä askelia eteenpäin.
Ilmaston näkökulmasta ongelma on yhä se, että Fit for 55 -pakettiin on valmiiksi sisäänleivottu paradoksi. Koko 55 prosentin nettopäästövähennystavoite, josta paketin nimikin tulee, on ilmaston näkökulmasta riittämätön.
Olin itse vasemmiston neuvottelijana mm. EU:n päästökaupan uudistamista koskevassa kokonaisuudessa, joten siitä muutama huomio.
Positiivista: energiasektorin ja teollisuuden päästövähennystavoitetta halutaan nostaa 67 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Päästökauppa laajenee meriliikenteeseen, ja talvimerenkulun erityispiirteet otetaan huomioon, mikä on tärkeää Suomen kannalta.
Ilmaiset päästöoikeudet halutaan poistaa 2030 mennessä niiltä sektoreilta, jotka kuuluvat tulevaisuudessa hiilitullijärjestelmän piiriin, esimerkiksi sementiltä ja terästuotteilta. Olisin toivonut ilmaisjakojen poistamista nopeammalla aikataululla ja myös muilta sektoreilta.
Ehdottomasti kiistanalaisin kohta oli päästökauppajärjestelmän laajentaminen rakennusten lämmitykseen ja liikennesektorille. Komission ehdottama laajennus on herättänyt jäsenmaissa perustellusti huolta varsinkin haavoittuvien kotitalouksien asemasta.
Päädyimme ympäristövaliokunnassa nyt kompromissiin. Päästökauppaa tullaan soveltamaan kaupallisiin rakennuksiin ja liikenteeseen vuodesta 2025 eteenpäin.
Vuoteen 2027 mennessä tehdään arviointi siitä, laajeneeko päästökauppa myös kotitalouksiin ja yksityiseen liikenteeseen. Tästä halusin neuvotteluissa pitää kiinni. Siitä, että mukana on todellinen mahdollisuus sille, ettei päästökauppa laajenekaan kotitalouksiin, jos tilanne näyttää niiden kannalta kestämättömältä.
Nyt kun ympäristövaliokunnan kannat ilmastolakipakettiin on päätetty, ne viedään seuraavaksi EU-parlamentin täysistuntoon kesäkuussa. Todennäköisesti syksyllä kokonaisuuksista alkavat neuvottelut parlamentin, jäsenmaiden ja komission kesken.
Kuten todettu, kyse on merkittävistä uudistuksista. Toivotaan, että ne eivät vesity tulevissa neuvotteluissa.
Ilmastokriisi on tosiasia, ja ikkuna vaikuttaville ilmastotoimille on sulkeutumassa. Tarvitsemme ripeitä ja vaikuttavia toimia kaikissa jäsenmaissa ja kaikilla sektoreilla.
