Pariisin ilmastoneuvotteluissa on solmittava kattava ja oikeudenmukainen nopeisiin päästöleikkauksiin kannustava ilmastosopimus. Sitova sopimus globaalista kasvihuonekaasujen vähentämisestä mahdollistaa pitkäjänteisen siirtymän kohti ilmastokestävää tulevaisuutta.
Poliitikot ja markkinat tarvitsevat takuut yhteisistä pelisäännöistä. Silloin päättäjien ei tarvitse murehtia kenties ikävien päätösten vaikutuksia tulevaan vaalimenestykseen, vaan he voivat keskittyä yhteisen tulevaisuutemme ratkomiseen. Kun säännöt on sovittu vuosiksi eteenpäin, voivat yritykset irtautua fossiilisista energialähteistä ja luonnonvaroja tuhlaavasta kertakäyttökulttuurista.
Mikään vastuuntuntoinen maa, Suomikaan, ei saa vedota enää muiden hidasteluun. Suomen tulee olla ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen etujoukossa. Meillä on korkeaa osaamista rakentamisessa, energiantuotannossa ja -tehokkuudessa sekä elintarviketuotannossa. Kaikki ilmastonmuutoksen torjunnan avainaloja.
Ilmastosopimuksen myötä on synnyttävä maapallonlaajuinen tietoisuus suuresta muutoksesta, joka on aloitettava heti. Tässä ovat tukena syyskuussa YK:ssa hyväksytyt globaalit, kaikkia maita yhtäläisesti sitovat kestävän kehityksen tavoitteet ja vuoteen 2030 ulottuva toimintaohjelma, Agenda 2030.
Maailma ei ole toisaalla, se on täällä. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vaikutuksilta eivät ole turvassa mitkään alueet, eivät mitkään taloudet. Kestävän kehityksen mukaiset valinnat vaativat kansainvälisiä ja kansallisia toimia. Myös elämäntapamme on muututtava, jotta voimme jättää maapallon elinkelpoisena seuraaville sukupolville. Tarvitsemme lyhyemmän työpäivän ja uusia kestävän työn taitoja, joista siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin, kestävään liikkumiseen, omavaraisempaan ruuantuotantoon ja paikalliseen talouteen edellyttävät.
Tulevaisuus ei ole kaukana – teemme sitä juuri nyt. Maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuus on juuri nyt poliittisella suunnittelupöydällä. Ilmastonmuutos on vaarantanut jo nyt laajojen alueiden ruokaturvan, makean veden saannin ja tehnyt tyhjäksi ihmisarvoisen elämän edellytykset. Emme voi jättää ilmastonmuutoksen korjaamista odottamaan parempaa taloustilannetta.
Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö ja ihmisten vaurastumisen myötä myös kulutustaso on kasvanut suunnattomasti. Nykyisellä luonnonvaroja tuhlaavalla, yhä uusia luonnonalueita rakentavalla ja ympäristöä kuormittavalla taloudenpidolla ei ole tulevaisuutta. Käänne toisenlaiseen, kohtuullisuuteen ja kaikille ihmisarvoisen elämän mahdollistavaan tulevaisuuteen on mahdollinen, se on tehtävä nyt.
