Metsähallitusta koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa — taas. Uudistustyötä on tehty pitkään 
ja hartaasti, mutta tänä syksynä ihmeellisen suljetuin ovin. Tällä viikolla vihdoin on tullut tieto, että ensi viikon maanantaina järjestetään kuulemistilaisuus Helsingissä, ja perjantaina Rovaniemellä.
Kuulemistilaisuuksiin on kutsuttu laajalti järjestö- ja asiantuntijatahoja. Kaksi kuulemistilaisuutta on toki parempi kuin ei mitään, mutta ei korvaa laajaa lausuntokierrosta. Avoin lainvalmistelu kuuluu hyvään hallintoon.
Luin lakiluonnoksen Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivuilta. Meille eduskuntaan sitä ei ole vielä toimitettu. Luonnoksesta löytyvät kaikki ne huolta aiheuttaneet asiat, joita on tämän syksyn aikana hankkeesta tihkunut.
Vesialueet pidettävä tuotto-odotuksen ulkopuolella
Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen maa- ja vesialueista. Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka koostuu kahdesta osasta, metsätaloudesta ja luontopalveluista. Noin puolet pinta-alasta on metsätalouskäytössä ja toinen puoli on arvokkaita luontoympäristöjä. Lisäksi Metsähallitus-konserniin kuuluu mm. siemen- ja taimikauppaa käyvät tytäryhtiöt ja metsäalueita ostava ja myyvä Laatumaa. Nyt metsätaloutta harjoittavaa osaa ollaan yhtiöittämässä, ja perusteluna hallitus käyttää EU:n päätöstä kilpailuneutraliteetista.
Samalla kun tätä ministeriön mukaan pientä teknistä toimea kirjoitetaan uuteen lakiin, on hallitus tekemässä samalla Metsähallitukseen paljon isompia muutoksia. Lakiluonnoksessa esitetään, että yleiset vesialueet siirrettäisin luontopalveluiden taseesta metsätalouden taseeseen.
Muutos voi vaikuttaa tekniseltä, mutta nämä taseet määrittävät sen, kuka alueiden toiminnasta päättää ja missä. Luontopalveluiden ohjaus on ympäristöministeriössä eikä sen hallinnoimille alueille ole tuottovaatimuksia. Metsätalouden ohjaus puolestaan on maa- ja metsätalousministeriössä, ja sillä on vuosittainen suuri tuottovaatimus — vuonna 2016 valtio odottaa saavansa 120 miljoonaa euroa Metsähallitukselta tuloutuksena.
Yleisiä vesialueita, siis meren ja järvien selkiä ei ole mitään syytä siirtää tuotto-odotuksen piiriin. Ne ovat yhteistä kansallisomaisuuttamme, meidän kaikkien aluetta.
Saamelaisten oikeuksia parannettava
Jo viime hallitus yritti uusia metsähallituslakia. Silloisessa lakiesityksessä hyvää oli saamelaisten oikeuksia koskevat erityissäädökset. Saamelaisalueen maista lähes 90 % on Metsähallituksen hallinnoimia, joten asia on todella tärkeä. Nyt esillä olevasta lakiesityksestä nämä kaikki erityissäädökset on poistettu. Miksi ihmeessä?
Nyt luonnoksessa esitetään perustettavaksi neljää neuvottelukuntaa. Tällaiset suunnitelmien muutokset täytyisi ehdottomasti suunnitella yhdessä saamelaiskäräjien kanssa.
Aikalisän paikka
Maa- ja metsätalousministeriö on sitä mieltä, että edellisen lakiluonnoksen yhteydessä pidetty lausuntokierros on riittävä. Minä olen eri mieltä. Nyt esillä oleva lakiesitys on oleellisesti erilainen, kuin viime kaudella lausuntokierroksen päätteeksi hyllytetty. Siksi lain valmistelussa on nyt laitettava rauhallisempi vaihde päälle, ja kuultava kansalaisten ja asiantuntijoiden näkemyksiä huolella.
Nyt ollaan tekemässä päätöksiä, jotka koskettavat meitä jokaista. Yhteinen kansallisomaisuutemme on turvattava.
