Metsien hakkuumäärät ovat aivan olennaisia Suomen ilmastotavoitteiden tavoittamisen kannalta. Lisääntyvät hakkuut pienentäisivät metsän hiilivarastoa eli puihin sitoutunutta hiiltä ja heikentävät hiilinielua eli hiilen sitoutumista pois ilmakehästä. Myös biodiversiteetti heikkenee hakkuiden lisääntyessä.
Siksi onkin aivan välttämätöntä, ettei hallituksen päätös nostaa Metsähallituksen tulostavoitetta lisää samalla myös hakkuita.
Metsähallituksen parantuneelle taloudelle löytyisi kyllä käyttöä myös Metsähallituksen sisällä. Kansallispuistoilla on jo kymmenien miljoonien korjausvelka kannettavanaan ja kävijämäärien kasvaessa rahoitus on jäänyt jälkeen. Puumarkkinatilanteen muutoksesta syntyvä tulos tulisikin käyttää konsernin sisällä korjausvelan maksamiseen, eikä lypsää ulos valtion kassaan.
Tein yhdessä muiden Vasemmistoliiton kansanedustajien kanssa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Metsähallituksen tulostavoitteen nostosta. Ministereiden täytyy vastata kansanedustajien kysymyksiin kolmen viikon kuluess.
KIRJALLINEN KYSYMYS
METSÄHALLITUKSEN TULOSTAVOITTEESTA
Eduskunnan puhemiehelle
Valtioneuvoston raha-asiain valiokunta on päättänyt torstaina 7.2.2018 nostaa Metsähallituksen tulostavoitetta lähes 149 miljoonaan euroon. Joulukuussa hyväksytyssä valtion budjetissa tulostavoite ja tuloutustavoite olivat noin 110 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto esitti, että tavoitetta kohtuullistettaisiin 95 miljoonaan euroon, mutta esitys kaatui budjettiäänestyksissä.
Hallitus perustelee tulostavoitteen korottamista hyvällä puumarkkinatilanteella. Onko tuloksen parantuminen vain seurausta kohonneesta puun hinnasta, vai aiheuttaako tuloutuksen korotus entistäkin suurempia paineita valtion metsien käyttöön?
Metsien hakkuumäärät ovat aivan olennaisia Suomen ilmastotavoitteiden tavoittamisen kannalta. Lisääntyvät hakkuut pienentäisivät metsän hiilivarastoa eli puihin sitounutta hiiltä ja heikentävät hiilinielua eli hiilen sitoutumista pois ilmakehästä. Myös biodiversiteetti heikkenee hakkuiden lisääntyessä, etenkin jos ne toteutetaan päätehakkuina.
Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi ja lopettamiseksi valtion metsissä on kerännyt yli 60 000 allekirjoitusta. Suomalaiset haluavat, että yhteisiä metsiämme hoidetaan luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos huomioiden. Valtion mailla tulisikin siirtyä enemmän jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Se tarkoittaisi siirtymävaiheessa todennäköisesti valtiolle maksettavan tuloutuksen hetkellistä supistumista.
Liian korkea tulostavoite ei saa heikentää Metsähallituksen Luontopalveluiden rahoitusta. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat lisääntyneet, mutta rahoitus on jäänyt jälkeen. Kansallispuistoilla onkin jo kymmenien miljoonien korjausvelka kannettavanaan. Puumarkkinatilanteen muutoksesta syntyvä tulos tulisikin käyttää konsernin sisällä korjausvelan maksamiseen, eikä lypsää ulos valtion kassaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, ettei metsähallituksen tulostavoitteen nosto johda lisähakkuisiin?
Miten hallitus huolehtii siitä, että hakkuutasot ovat ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävällä tasolla?
Aikooko hallitus varmistaa, että kasvaneesta tuloksesta käytetään enemmän luonnonsuojelualueiden korjausvelan maksamiseen?
