Euroopan parlamentti äänestää tällä viikolla kannastaan EU:n Pellolta pöytään -strategiaan. Strategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, ja sen tarkoituksena on parantaa ruoantuotantojärjestelmän kestävyyttä.
Kyse on todella tärkeästä strategiasta. Kyse on käytännössä siitä, että maatalous ja ruoantuotanto saadaan vihdoin täysipainoisesti mukaan ilmastotyöhön. Kestävä ja ympäristöystävällinen ruoantuotantojärjestelmä on olennainen osa ilmastokriisin torjuntaa.
Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan noin kolmannes maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin elintarvikejärjestelmistä.
Euroopan on mahdotonta päästä ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteisiinsa, elleivät maatalouden periaatteet muutu. Muutoksen on lähdettävä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Maankäyttö, maatalous mukaan luettuna, on suurin luontokadon ajuri maailmassa.
On todella ristiriitaista, että esimerkiksi lisäämme EU:n ilmasto- ja biodiversiteettirahoitusta, kun samaan aikaan 30 prosenttia EU:n budjetista menee maataloustukiin, jotka eivät kannusta tai tuota päästövähennyksiä. Yhteinen maatalouspolitiikka on saatava linjaan ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden kanssa.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportin mukaan vuosina 2014–2020 maatalouden ilmastotoimiin ohjattiin EU:ssa 100 miljardia euroa, mutta maatalouden päästöt eivät sinä aikana vähentyneet.
Suuri osa EU:n ilmastomenoista siis kohdistuu maatalouteen, mutta maatalouden päästöt eivät vähene ilmastorahoituksesta huolimatta. Maataloudelle pitää asettaa omat päästövähennystavoitteet. Samaa suosittaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin, ja samaa vaaditaan nyt Euroopan parlamentin äänestyksessä olevassa Pellolta pöytään -raportissa.
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei yksinkertaisesti tue maanviljelijöitä ja tuottajia riittävällä tavalla siirtymään kohti kestävää ruoantuotantoa. Se kannustaa laadullisten muutosten sijaan määrään eli tuotannon ja tilakoon kasvattamiseen.
Keinoja olisi olemassa.
Nykyisiä viljelymenetelmiä on monipuolistettava ravinneköyhyyden ehkäisemiseksi. Torjunta-aineiden käyttöä on vähennettävä merkittävästi, kuten myös lihatuotannon antibioottien käyttöä.
Nyt on korkea aika siirtyä kohti kasvispainotteisempaa ruoantuotantoa ja parantaa eläinten hyvinvointia. Lihatuotteiden liiallinen käyttö ei ole hyväksi meille myöskään terveysnäkökulmasta. Myös työoloja maatiloilla ja ruoantuotannossa on parannettava.
Tarvitsemme ruoantuotantoon kokonaisvaltaisen näkökulman, jossa myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ihmisten terveys ja eläinten hyvinvointi otetaan aidosti huomioon. Nykyinen ruoantuotanto ei ole näiden suhteen kestävällä pohjalla.
Kuva: Shutterstock
