Kuva: Shutterstock

Vuotta 2021 on kutsuttu ilmaston supervuodeksi EU:ssa. Sanotaan jopa, että EU:n ilmastopolitiikka on menossa täysremonttiin. Miksi?

Keväällä päästiin sopuun EU:n ensimmäisestä yhteisestä ilmastolaista. Siinä unioni sitoutuu olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämä on historiallinen ja merkittävä asia. Jotta tavoitteeseen päästään, on tehtävä rakenteellisia muutoksia. Euroopan komissiolta odotetaan kesällä valtavaa ilmastolakipakettia, joka käynnistää muutosten käytännön toteuttamisen. Uudistuksia on tulossa useille sektoreille, esimerkiksi päästö­kauppaan ja maankäyttöön.

Millaista oli olla vasemmistoryhmän neuvottelija ilmastolakineuvotteluissa?

Neuvottelut EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa alkoivat ennen joulua. Sopuun päästiin huhtikuussa. Viimeinen neuvottelukierros kesti 14 tuntia putkeen ja päättyi aamuviideltä. Sen jälkeen fiilikset olivat ristiriitaiset.

Miksi ristiriitaiset?

No, on todella tärkeää, että hiilineutraalius­tavoite kirjataan lakiin ja että EU ylipäätään saa ensimmäisen yhteisen ilmastolain. Toisaalta ilmaston kannalta lain olisi pitänyt sisältää tiukempia kirjauksia. Esimerkiksi vuoden 2030 päästövähennys­tavoitteeksi kirjattiin nyt 55 prosentin nettotavoite, johon lisättiin hiilinielujen kasvattaminen. Tämä tarkoittaa alle 53 prosentin todellista vähennystä päästöihin, kun tieteellisen neuvon mukaan luvun pitäisi olla vähintään 67 prosenttia.

Ja se on huono asia koska…

Olemme valinneet vaikeamman tien kohti 2050 hiilineutraaliutta. Riittämätön tavoite 2030 tarkoittaa, että meidän on korjattava välitavoitteita voimallisesti ylöspäin matkan varrella, ja tämä on kaikille vaikeampaa ja kalliimpaa. Työpaikkojen ja investointien kannalta olisi ollut parempi valita ennakoitava polku tuleville vuosille. Peliä ei kuitenkaan ole menetetty. Siksi on todella tärkeää, että tuleva lainsäädäntö on riittävää ja perustuu ajantasaiseen tietoon.

Liittyvätkö Suomen metsät kuvioon?

Kyllä. Metsät ovat tärkeitä myös hiilen sitomisen näkökulmasta. Komissio aikoo esittää muutoksia maankäyttöä ja metsiä koskevaan LULUCF-asetukseen, jotta se vastaisi paremmin ilmastotavoitteisiin. Lisäksi kesällä julkaistaan EU:n metsästrategia. Suomen metsät ovat merkittävä hiilinielu, jota tarvitsemme ilmastonmuutokselta suojautumiseen. Meidän on pidettävä huolta siitä, ettei Suomelle yhtenä Euroopan metsäisimpänä maana tule tässä kohtaa kohtuutonta taakkaa.

Mitä metsäpolitiikassa pitää tehdä?

Metsäpolitiikan on perustuttava ilmastokestäviin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Uskon, että metsä­taloutta voidaan tehdä vastuullisesti. Tavalla, joka ottaa huomioon niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin suomalaisten työpaikatkin. Suomella olisi itse asiassa mahdollisuus toimia tässä suunnannäyttäjänä.

Mitä aion seuraavaksi?

Ryhtyä hommiin. Ilmastolakipaketin käsittely lähtee kunnolla käyntiin syksyllä. Olen mukana neuvottelijana esimerkiksi päästökaupan uudistamista koskevassa lakialoitteessa. 

Share