Puolitoista vuotta työtä takana tämän parissa, ja nyt se on totta. EU sitoutuu lain tasolla olemaan hiilineutraali viimeistään 2050. Onhan tämä historiallinen hetki EU:lle, vaikka ilmaston kannalta osa lain kirjauksista on yhä riittämättömiä.
Ristiriitaisuudestaan huolimatta tämä on myös oman poliittisen urani merkittävimpiä hetkiä tähän mennessä. Olin mukana ilmastolain valmistelussa vasemmistoryhmän neuvottelijana. Takana on tosiaan puolitoista vuotta todella tiivistä työtä lain valmistelussa.
Vakavista ongelmistaan huolimatta ilmastolain päämäärä on kannatettava: hiilineutraalius viimeistään vuonna 2050. Se on aidosti merkittävä juttu ja tarkoittaa isoja rakenteellisia uudistuksia, jotta tavoitteeseen päästään.
Merkittävää on myös se, että EU ylipäätään saa ensimmäisen yhteisen ilmastolain. Ilmastolakiin nojataan unionin kaikki tuleva lainsäädäntö ja ilmastopäätökset. Hyvä saavutus on se, että läpi lain kulkee vaatimus nojata EU:n tulevat päätökset tieteelliseen neuvoon ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin.
On kuitenkin selvää, että ilmaston kannalta lain kirjaukset eivät ole riittäviä. On käsittämätöntä, että lakiin ei saatu esimerkiksi kirjattua tieteen mukaista päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.
Riittämätön tavoite vuodelle 2030 tarkoittaa, että meidän on korjattava välitavoitteita voimallisesti ylöspäin matkan varrella, ja tämä on kaikille vaikeampaa ja kalliimpaa. Työpaikkojen ja investointien kannalta olisi ollut parempi valita ennakoitava polku tuleville vuosille.
Äänestin ilmastolain puolesta täysistunnossa sen puutteista huolimatta. Miksi?
Koska ilmaston näkökulmasta meiltä on yksinkertaisesti loppumassa aika. Uusi laki on puutteistaan huolimatta parannus nykytilaan.
Välillä nämä valinnat ovat todella vaikeita. Harvoin on pöydällä täydellistä vaihtoehtoa.
Nyt EU sitoutuu lain tasolla olemaan hiilineutraali viimeistään 2050. Tämä ohjaa tulevaa lainsäädäntötyötä ja antaa meille mahdollisuuden päästä Pariisin ilmastosopimuksen polulle tulevilla päätöksillä. Lain kaatuminen olisi sen sijaan merkinnyt de facto nykytilan säilyttämistä toistaiseksi.
Lain läpimeno nyt on parempi vaihtoehto kuin se, että jäämme epävarmuuden tilaan taas vähintään vuodeksi ja hukkaamme aikaa, jota meillä ei ole. Neuvottelut parlamentin ja neuvoston kesken olivat erittäin vaikeat. Uudet neuvottelut eivät todennäköisesti toisi parempaa lopputulosta pikaisella aikataululla.
EU:n ensimmäinen yhteinen ilmastolaki on askel eteenpäin. Mutta meidän on rehellisesti myönnettävä, että se on riittämätön pitämään meidät Pariisin ilmastosopimuksen polulla. Se ei vastaa eurooppalaisten vaatimuksia riittävistä ilmastoteoista, eikä se poista meiltä meidän vastuutamme.
Ne päätökset ovat vielä edessä.
Ei muuta kuin takaisin hommiin. Muutaman viikon päästä EU-komissiolta on tulossa laaja ilmastolakipaketti, jonka käsittely lähtee kunnolla käyntiin syksyllä. Olen mukana neuvottelijana esimerkiksi päästökaupan uudistamista koskevassa lakialoitteessa.
