Syksy on tunnetusti aika katsastaa loppuvuotta ja keskittyä olemassa olevien suunnitelmien toteuttamiseen. Tänään Maan Ystävien ja Polttavan kysymyksen eduskuntatalolla järjestämä mielenosoitus muistutti meitä kaikkia yhdestä tämän syksyn ja hallituskauden lopun tärkeimmästä tavoitteesta – Suomen ensimmäisen ilmastolain säätämisestä.
Ilmastolakivalmistelun lausuntokierros lähenee, ja vaikka eduskunta pääsee käsittelemään ilmastolakia vasta ensi kesänä, lain sisältöön on syytä vaikuttaa juuri nyt. Lain toivotaan astuvan voimaan vuoden 2015 alusta.
Huhtikuussa kirjoitin blogiin siitä, miten Suomi kaipa ilmastoherätystä. Me emme tarvitse ilmastolakia jotta näyttäisimme kansainvälisiltä edelläkävijöiltä, tarvitsemme tiukan globaaleihin tosiasioihin nojautuvan lain, joka sitouttaa tarvittaviin toimenpiteisiin.
Kansainvälinen hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusin raportti ilmastonmuutoksen tilasta valmistuu samoihin aikoihin oman lakivalmistelumme kanssa. Uudet tulokset tulee ottaa huomioon valmistelutyössä, jottei keskustelumme etene vanhentuneiden ennusteiden varassa. Jo nyt tiedämme aiemman ennusteen ilmaston kahden asteen lämpenemisestä olevan liian optimistinen. IPCC:n vuoden 2007 raportin mukaan teollisuusmaiden kuten Suomen tulisi vähentää päästöjään 25-40 % vuoteen 2020 mennessä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kotimaiset vähennykset tulee vuoteen 2020 mennessä olla vähintään 40 % vuoden 1990 päästöistä. Ilmastolaissa tulee olla tarkoin määritellyt hiilibudjetit, jotta saavutamme tarvittavat päästövähennykset.
Ilmastolailla on positiivisia vaikutuksia myös Suomen teollisuudelle. Ilmastomyönteisen teknologian maailmanmarkkinat ovat vielä rajalliset, mutta määrätietoisilla investoinneilla ja lainsäädännöllä Suomella on vielä mahdollisuus olla niin energiansäästön kuin päästövähennysteknologioiden edelläkävijä.
Valmistelevalle ministeri Niinistölle on annettava tukea ja esitettävä vaatimuksia, jotta – vastustajista huolimatta – Suomeen saadaan riittävän vahva, sitova ilmastolaki. Luotan ministerin hyviin aikeisiin, mutta nyt niistä on tehtävä konkretiaa. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja muut ilmastolakia vastustavat tahot tulevat varmasti tekemään kaikkensa vesittääkseen lain sisällön ja siinä asetetut tavoitteet. Lakia ei kuitenkaan voi säätää elinkeinoelämän ehdoilla kun panoksina ovat planeettamme tulevaisuus ja meitä seuraavat sukupolvet.
