EU-komissio julkisti eilen suunnitelman venäläisestä fossiilienergiasta irtautumiseen. Suurilta osin kokonaisuus on hyvä, mutta ilmaston näkökulmasta ongelmakohtiakin on.
Venäjän aloittama sota Ukrainassa on asettanut eurooppalaiset aivan uuden haasteen eteen. Vaikka moni meistä on varoitellut asiasta, on energiariippuvuutta suhteessa Venäjään monissa maissa viime vuosina vain kasvatettu.
Nyt siitä on pyrittävä pois ja nopeassa tahdissa. Tämä ei ole helppo tehtävä, koska samaan aikaan on pidettävä mielessä, ettei ilmastokriisi ole hävinnyt mihinkään. Ilmastonmuutos on edelleen suurin eksistentiaalinen uhka ihmiskunnalle.
Emme voi edes lyhyellä aikavälillä tehdä toimia, jotka vaarantavat ilmastotavoitteemme.
Komissio julkaisi eilen RePowerEU-esityksensä, jonka on tarkoitus asettaa askelmerkit sille, miten EU:ssa irtaudutaan venäläisestä fossiilisesta energiasta.
Sotatilanteen vaatimien toimien ja ilmastotavoitteiden välille on löydettävissä synergia. Suurelta osin tämä toteutuukin komission esityksessä, mutta esitys sisältää myös kyseenalaisia valintoja.
Kokonaisuus on iso ja suurilta osin hyvä. Se perustuu kolmeen pääasiaan:
- energiatehokkuuden parantamiseen
- korvaavien energialähteiden luomiseen
- uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen
Uusiutuvan energian vuoden 2030 tavoitetta nostetaan 40 prosentista 45 prosenttiin, energiatehokkuuden 9 prosentista 13:sta. Öljyn ja kaasun käyttöä vähennetään viisi prosenttia pyrkimällä vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin.
Keinovalikoimaan komissio ehdottaa mm. pakollisia aurinkopaneeleja uusien julkisten rakennusten katoille vuodesta 2025 ja asuinrakennusten katoille vuodesta 2029 alkaen. Myös lämpöpumppujen määrä on tarkoitus tuplata.
RePowerEU-suunnitelman rahoitus on 300 miljardia euroa. Siitä 225 miljardia olisi jo päätettyjä elvytyspakettivaroja, jotka nyt kohdennetaan uudelleen ja tarkennetaan toimimaan muuttuvassa tilanteessa. Tämä on erittäin hyvä asia, ja sitä olen itsekin vaatinut.
Emme voi tehdä uusia pysyviä investointeja maakaasuun. Se olisi koulukirjaesimerkki hukkainvestoinnista.
Haasteellinen osuus on se, että komissio haluaa käyttää päästökaupan huutokauppatuloja kattaakseen osan paketin kustannuksista.
Periaatteessa ihan hyvä ajatus, mutta komission esittämä tapa johtaa pahimmillaan päästöoikeuden hinnan laskuun, joka sitten taas vähentää motivaatiota tehdä tarvittavia investointeja päästöjen pienentämiseksi – mikä siis on koko päästökaupan idea.
Valtaosa rahasta käytetään kestävään energiaan. Mukana ovat kuitenkin myös maakaasu ja öljy. Tilanne on sodan takia hyvin haastava, ja on hyväksyttävä se, että hyvin lyhyellä aikavälillä joudumme turvautumaan fossiilisiin polttoaineisiin.
Mutta missään tapauksessa emme voi tehdä uusia pysyviä investointeja esimerkiksi maakaasuun. Se olisi koulukirjaesimerkki hukkainvestoinnista.
Maakaasu on fossiilinen polttoaine, hyvin saastuttava ja ilmastolle erittäin haitallinen. Lähes koko sen tuotantoketjun ajan vuotaa metaania, joka on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Jotta vihreä siirtymä toteutuu, jotta pääsemme ilmastotavoitteisiimme ja olemme Pariisin ilmastosopimuksen polulla, tarvitaan historiallisen suuria investointeja. Niitä ei rahoiteta yksin veronmaksajien rahoilla, vaan mukaan tarvitaan myös yksityinen pääoma. Kaikki rahavirrat on nyt saatava tukemaan vihreää siirtymää.
RePowerEU on vasta komission esitys, tarkat lainsäädäntöesitykset tulevat myöhemmin. Lopputulos voi näyttää aika erilaiselta, kun se on käynyt läpi koko pitkän päätöksentekoprosessin.
