Ympäristövalvontaa romutetaan sote-uudistuksen taustalla

Sote- ja maakuntauudistuksen keskustelussa on keskitytty sosiaali- ja terveyspalveluiden niin sanottuun valinnanvapausmalliin. Tämä on ymmärrettävää, koska kyseessä on historiallinen muutos ja hallitus on unohtanut markkinavimmassaan uudistukset keskeiset tavoitteet. Tärkeintä piti olla sujuvat hoitoketjut ja hoitoon pääsy, nyt tärkeintä tuntuu olevan yritysten mahdollisuudet päästä jakamaan pottia verovaroin kustannetusta toiminnasta.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että samalla mullistetaan myös työvoimapalvelut sekä ympäristöhallinto. Ympäristöhallinnon rakenne uudistetaan jälleen kokonaan. Avit ja ELY-keskukset jäävät historiaan, kun niiden tehtävät jaetaan maakunnille ja uudelle perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle. Maakuntien ja yhden viraston malli on sinänsä järkevä ja kannatettava, mutta se sisältää riskejä, joita Sipilän hallitus ei tunnu ottavan vakavasti. Päinvastoin, lausuntokierroksen aikana esitys muuttui huonompaan suuntaan.

Lupa- ja valvontavirastossa, eli Luova-virastossa oli tarkoitus olla erillinen osasto yleisen ympäristöedun valvomiselle. Siis oma yksikkö, joka huolehtisi siitä, että perustuslain mukainen vastuu huolehtia ympäristöstä toteutuisi. Nyt viimeisimmän päätöksen mukaan tällaista yleisen ympäristöedun valvonnan yksikköä tai osastoa ei tulisi lainkaan. Lisäksi Luova-virastolta estettäisiin muutoksenhaku sen omista päätöksistä. Jatka lukemista ”Ympäristövalvontaa romutetaan sote-uudistuksen taustalla”

Share

Ilmastonmuutos voidaan ratkaista – nyt

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa lukiessa tulee mieleen tuttu satu Keisarin uusista vaatteista. Eikö kukaan ole uskaltanut sanoa, että tämä ei riitä?

Tämän strategian pitäisi näyttää keinot ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mutta siihen strategia on liian kunnianhimoton. Strategiassa aikajänne ilmastotoimille on vuoteen 2030 ja 2050, kun todellisuudessa meidän on saatava ilmastopäästöt vähenemään paljon nopeammin.

Metsien rooli huolestuttava

Tämän strategian suurin kysymysmerkki liittyy metsien suuresti lisääntyvään käyttöön. Strategian myötä metsiemme käyttöpaineet lisääntyvät ja hiilinielu pienenee jopa puoleen.  Hallitus tuntuu ratkaisevan kaikki ongelmat puun käyttöä lisäämällä. Se ei tule onnistumaan. Ensinnäkään puuta ei riitä kaikkeen, toiseksi luonnon monimuotoisuus vaarantuu eikä metsäbiotalous edes riittävästi vähennä ilmastopäästöjä.

Vasemmistoliiton tavoite on parantaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Metsiensuojelun tavoitteeksi on otettava kansainvälisesti sovittu 17 % pinta-ala ja luonnon monimuotoisuutta on parannettava talousmetsissä. Metsien hiilivaraston kasvattaminen onnistuu sekä metsänhoidon että metsäpinta-alan säilyttämisen avulla. Mikään näistä tavoitteista ei ole ristiriidassa sen kanssa, että puuraaka-ainetta voidaan käyttää, ja metsänomistajat voivat hyödyntää metsiään. Jatka lukemista ”Ilmastonmuutos voidaan ratkaista – nyt”

Share

Ilmastolakivaikuttamisen aika on nyt!

Syksy on tunnetusti aika katsastaa loppuvuotta ja keskittyä olemassa olevien suunnitelmien toteuttamiseen. Tänään Maan Ystävien ja Polttavan kysymyksen eduskuntatalolla järjestämä mielenosoitus muistutti meitä kaikkia yhdestä tämän syksyn ja hallituskauden lopun tärkeimmästä tavoitteesta – Suomen ensimmäisen ilmastolain säätämisestä.

Ilmastolakivalmistelun lausuntokierros lähenee, ja vaikka eduskunta pääsee käsittelemään ilmastolakia vasta ensi kesänä, lain sisältöön on syytä vaikuttaa juuri nyt. Lain toivotaan astuvan voimaan vuoden 2015 alusta.
Jatka lukemista ”Ilmastolakivaikuttamisen aika on nyt!”

Share

Suomi kaipaa yhä ilmastoherätystä

Eduskunta kävi eilen lähetekeskustelun energia- ja ilmastostrategiasta. Kyseessä ei ole uusi dokumentti, vaan päivitys vuonna 2008 tehtyyn strategiaan.

Kansanedustaja Anna Kontula käytti Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa osuvaa vertausta. Hän vertasi Suomen ilmastopolitiikkaa herätyskellon torkuttamiseen: ikävää hetkeä halutaan siirtää vähän vielä eteenpäin, vaikka tiedetään, että siitä tulee kuitenkin lopulta enemmän ongelmia. Mielestäni vertaus on osuva niin Suomen ilmastopolitiikalle kuin tälle strategiallekin.

Strategiassa todetaan, että ilman uusia vahvempia toimia globaali energiankäyttö kasvaa niin, että ilmaston lämpenemistä ei pystytä rajoittamaan kahteen asteeseen. Kuitenkin toisaalla kirjoitetaan ylpeänä kuinka Suomi pääsee EU:n asettamiin tavoitteisiin, vaikka samaan aikaan olemassa olevat toimet todetaan globaalisti riittämättömäksi.
Jatka lukemista ”Suomi kaipaa yhä ilmastoherätystä”

Share