Page 2 of 45

KORONAROKOTTEIDEN PATENTEISTA ON LUOVUTTAVA PANDEMIAN AJAKSI

Kuva: Euroopan parlamentti

Koronarokotteiden patenttisuojasta on luovuttava pandemian ajaksi, ja rokotteita on kohdeltava julkishyödykkeinä. Se on perusteltua, sillä rokotteiden kehittämiseen ja hankkimiseen on laitettu paljon veronmaksajien rahaa.

Joidenkin rokotevalmistajien viimeaikaiset viivästysilmoitukset ja kyseenalaiselta vaikuttava toiminta alleviivaavat vaatimusta entisestään.

Lääkeyhtiö Astra Zeneca ilmoitti viime viikolla, ettei se pysty toimittamaan Euroopan unionille luvattuja rokoteannoksia luvatussa aikataulussa. EU on ollut tyytymätön yhtiön antamiin vastauksiin tuotannon viivästymisestä.

Samaan aikaan yritys on myynyt ja toimittanut rokotteita muualle. Unioni on maksanut Astra Zenecan koronarokotteen kehitystyöstä ja tuotantokapasiteetin varmistamisesta 336 miljoonaa euroa. Rahaa maksettiin etukäteen nimenomaan, jotta yritys saisi tuotantokapasiteetin kuntoon.

Jos esimerkiksi Astra Zenecan rokotteiden patentit ja lisenssit olisivat avoimia, rokotteita olisi nyt mahdollista valmistaa myös muualla kuin yksittäisten lääkeyhtiöiden tuotantolaitoksissa. Se lisäisi ja nopeuttaisi rokotteen saatavuutta.

Kyse on ihmisten terveydestä ja ihmishenkien säästämisestä. Julkista rahoitusta saavien yhtiöiden on kannettava vastuunsa ja osallistuttava yhteisen asian edistämiseen oman etunsa ja voitontavoittelun sijaan. Lääkeyhtiöiden patenttioikeudet ja immateriaalioikeudet eivät saa hidastaa koronarokotteiden tuotantoa ja jakelua.

Näitä rokotteita ei olisi edes olemassa vielä, ellei niiden kehittämiseen olisi käytetty paljon julkisia varoja. Niin kauan kuin immateriaalioikeudet koronarokotteisiin kuuluvat lääkeyrityksille, ne ovat yksityisomistuksessa olevia rokotteita, eivätkä julkisia hyödykkeitä, joihin kaikilla on oikeus.

EU:n ongelmat Astra Zenecan kanssa osoittavat myös, miksi rokotesopimusten pitää olla avoimia ja läpinäkyviä. Vain avoimuutta lisäämällä pystymme seuraamaan julkisten varojen käyttöä ja varmistamaan rokotteiden sujuvan jakelun. Samalla lisätään ihmisten luottamusta ja torjutaan väärää tietoa.

Koronarokotteiden lisäksi myös koronaviruslääkkeisiin ja muuhun teknologiaan liittyvistä patenteista on luovuttava väliaikaisesti, jotta potilaat köyhimmissä maissa saavat helpommin rokotteita ja lääkkeitä. Koronan hoitoon ei saa syntyä kaksia markkinoita, joissa varakkaat ja köyhemmät maat ovat eri asemassa. Kukaan ei ole suojassa virukselta ennen kuin kaikki ovat.

Intia ja Etelä-Afrikka ehdottivat lokakuussa WTO:lle, että tietyistä immateriaalioikeuksista luovuttaisiin COVID-19-pandemian aikana. Näin tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja sillä pelastettiin miljoonia ihmishenkiä. Sama on tehtävä nyt. EU, Iso-Britannia ja esimerkiksi Yhdysvallat kuitenkin vastustivat aloitetta. Tähän on saatava muutos.

MELKOINEN VUOSI, SANOISINKO

Kuva: Touko Hujanen

Vuosi 2020 lähestyy loppuaan, joten ajattelin, että nyt on hyvä hetki summata ajatuksia.

EU:lla on takanaan poikkeuksellinen vuosi. Koronakriisi ja siitä selviäminen ovat muuttaneet koko Eurooppaa. Koronaelpymispaketista ja seuraavan seitsemän vuoden EU-budjetista väännettiin pitkään, ja Unkari ja Puola heittivät kapuloita rattaisiin vielä viime metreillä.

Koronan lisäksi tänä vuonna on käsitelty muitakin suuria kysymyksiä: Britannian EU-ero on sujunut kaikkea muuta kuin sujuvasti. Ilmastokriisi ei ole kadonnut minnekään. Euroopan parlamentin käsittelyssä on ollut myös EU:lle tärkeän yhteisen maatalouspolitiikan uudistus.

Tällä viikolla päättyneessä täysistunnossa parlamentti antoi lopullisen siunauksensa pitkän aikavälin budjetille ja siihen kytketylle EU:n koronaelpymispaketille. Hyvä että talouspaketti saatiin viimein hyväksyttyä, sillä nyt elvytysrahaa saadaan liikkeelle jo ensi vuoden alussa. Suomen osuus elpymispaketista on noin 2,3 miljardia euroa.

On hyvä asia, että EU:n rahoituskehyksen painopisteet ovat vihreässä siirtymässä ja digisiirtymässä. Mutta mielestäni ilmastotoimiin olisi pitänyt korvamerkitä enemmän varoja kuin 30 prosenttia. Tämä rahoituskehys tulee määrittämään sen, saavuttaako EU itselleen asettamansa vuoden 2030 ilmastotavoitteet. Olen pettynyt myös siihen, että esimerkiksi tutkimuksesta ja koulutuksesta leikataan varoja.

Ensimmäistä kertaa EU-tuet myös kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tämän takia Unkari ja Puola jumittivat budjettineuvottelut vielä viime metreillä. Viime viikolla kumpikin maa taipui sopuun. Keskustelu oikeusvaltion ja demokratian tilasta EU:ssa jatkuu varmasti ensi vuonna. Olen itse erittäin huolissani esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista kummassakin maassa.

EU:n ja Britannian väliset neuvottelut taas olivat tätä kirjoittaessa yhä kesken. Lähipäivät toivottavasti näyttävät, miten neuvottelut etenevät. Euroopan parlamentti ottaa niihin mahdollisesti kantaa ylimääräisessä täysistunnossa aivan vuoden lopussa.

Euroopan komissiolta on tullut tänä vuonna hyviä avauksia ilmastopolitiikkaan, kuten kiertotalousstrategia, biodiversiteettistrategia ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Mutta… Rivien välistä paistavat kunnianhimon puute ja kompromissit.

Itse olen paiskinut hommia erityisesti EU:n uuden ilmastolain parissa. Laista alkoivat kolmikantaneuvottelut jäsenmaiden, komission ja parlamentin kesken muutama viikko sitten, ja pakko sanoa, että vääntö on tiukkaa.

EU-parlamentti kannattaa komissiota ja jäsenmaita kunnianhimoisempaa ilmastolakia. Neuvottelut jatkuvat näillä näkymin joulun yli ensi vuoden puolelle. Toivotaan ettei ihan jouluaattona tarvitse istua neuvottelupöydässä.

Entä ensi vuonna? Alkuvuoden isoja kysymyksiä on EU:n koronarokotestrategia. Näillä näkymin ensimmäiset rokotteet saavat myyntiluvan EU:ssa aivan lähiaikoina.

Ilmastopolitiikka on isosti esillä ensi vuonna. EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta eli Green Dealista odotetaan konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia, eli korulauseista päästään toivottavasti tekoihin.

Myös turvapaikkapolitiikasta on tulossa ensi vuoden isoja kysymyksiä, sillä Euroopan komissio haluaisi päästä sopuun unionin uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta jo ensi kesänä.

Mielestäni komission uusi sopimusehdotus on vain jatkoa EU:n epäonnistuneelle turvapaikkapolitiikalle. Turvapaikanhakijoiden oikeuksien sijaan sopimuksen painopiste on palautuksissa. Ajamme Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä voimakkaasti inhimillisempää turvapaikkapolitiikkaa.

Melkoinen vuosi siis takana, ja erittäin mielenkiintoinen edessä. Hyvää joulunaikaa kaikille, ja parempaa vuotta 2021!

MODIG!-LEHDEN UUSIN NUMERO ON ILMESTYNYT

MODIG! 2/20

Julkaisen muutaman kerran vuodessa MODIG!-lehteä, jossa kerron Euroopan parlamentin kuulumisia, avaan vähän tarkemmin EU:n suuria kysymyksiä ja otan niihin kantaa.

Vuoden 2020 toisessa numerossa on tiukkaa asiaa mm. EU:n pitkän aikavälin budjetista, EU:n ensimmäisestä HLBTIQ-strategiasta ja uudesta ilmastolaista. Mukana myös Li Anderssonin kolumni ja Pertti Jarlan sarjakuva.

Lehti painetaan kokkolalaisessa Botnia Printissä, joka on Suomen ympäristöystävällisin paino. Siellä painaminen tapahtuu ilman luonnolle haitallisia kemikaaleja ja öljyä. Minulle on erityisen tärkeää, että painomenetelmät ja käytetty paperi ovat mahdollisimman ekologisia.

MAATALOUSLOBBARI TEKEE KAIKKENSA, ETTEI MIKÄÄN MUUTTUISI EU:SSA

Kuva: Polina Rytova / Unsplash

EU:n suurin rahanjako. Suomen prioriteetti. Ruokaturvakysymys, toimeentulokysymys, ilmastokysymys.

Euroopan parlamentti keskustelee ja äänestää tällä viikolla EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta. Unionin maataloustukijärjestelmää pitää muuttaa merkittävästi, jotta se vastaisi paremmin ilmastokriisiin ja olisi linjassa EU:n biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään -strategian kanssa.

EU on asettanut itselleen kunnianhimoisia, mutta välttämättömiä ilmastotavoitteita: hiilineutraalius vuonna 2050, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen, kestävään kiertotalouteen siirtyminen.

Komission alkuperäinen esitys maatalouspolitiikan uudistamiseksi on muutaman vuoden takaa. On selvää, että se on nykyisiä ilmastotavoitteita silmällä pitäen riittämätön ja sitä tulisi päivittää ilmastokestävään suuntaan.

Komission esityksessä on toki kannatettaviakin kohtia, kuten peltojen ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisääminen, suojavyöhykkeet, kiertotalous ja monipuolinen viljelykierto.

Komissio myös esittää, että kemiallisten torjunta-aineiden käyttö maataloudessa puolitetaan kymmenessä vuodessa, samoin antibioottien antaminen tuotantoeläimille. Luomuviljelyn halutaan kattavan neljänneksen koko viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä.

Maataloustukien osuus on kolmasosa koko EU:n budjetista. Ilmastotyössä EU:n maatalouspolitiikka ja siihen suunnatut eurot ovat keskeisessä asemassa.

Nykyinen maataloustukijärjestelmä on ilmaston ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta monin tavoin ongelmallinen.

Se ei ole onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, eikä estämään rehevöittävien ravinteiden päätymistä vesistöihin.

Teollisen mittaluokan viljelykäytännöt ovat suuri syy biodiversiteetin heikkenemiseen ja yksi ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Maatalous aiheuttaa yli 10 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, ja lähes 70 prosenttia päästöistä on peräisin eläinalalta.

Suomessa noin viidennes kasvihuonekaasupäästöistä on maatalousperäisiä.

Nykyinen järjestelmä ei myöskään tue riittävästi pienten ja keskisuurten maatalousyrittäjien toimeentuloa, sillä se suosii suuria maataloustuottajia ja -yhtiöitä.

Uudistuksen myötä jäsenmaiden oma päätäntävalta maataloustukiensa käyttöön kasvaa, ja samalla tukirahan määrä todennäköisesti pienenee. Onkin entistä tärkeämpää, että tukirahat kohdistetaan oikein, alueelliset erityispiirteet huomioiden.

Maatalous on yksi EU:n lobatuimmista aloista, ja alan lobbarit vaikutusvaltaisia. Heillä on pääsy neuvoston ja komission pöytiin huomattavasti useammin kuin ympäristö- ja kansalaisjärjestöillä.

Kansalaisverkosto Corporate Europe Observatoryn viime viikkoinen raportti on karua luettavaa. Järjestö tutki Euroopan maataloustoimijoiden kattojärjestön Copa-Cogecan lobbausta EU:n maataloustukijärjestelmään.

Suuret maatalouslobbarit, torjunta-aineita valmistavat suuryritykset sekä ruokateollisuus yrittävät saada EU:n maataloustukijärjestelmän pysymään entisellään.

Copa-Cogecan suomalainen pääsihteeri Pekka Pesonen on toki kiistänyt väitteet.

Vääntö maatalouspolitiikasta on näkynyt myös parlamentin sisällä. Maatalous- ja ympäristövaliokuntien näkemykset uudistuksesta ovat eronneet useassa kohtaa.

Ei tässä ole järkeä.

Jos maataloustukijärjestelmä säilytetään entisellään, se on suoraan ristiriidassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on tarjota kuluttajille kohtuuhintaisia, turvallisia ja laadukkaita elintarvikkeita ja varmistaa EU:n viljelijöille riittävä toimeentulo.

Jos emme ota ilmastokriisiä vakavasti, voi kummallekin tavoitteelle heittää hyvästit.

EU:N TURVAPAIKKAPOLITIIKAN ON PERUSTUTTAVA IHMISOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMISEEN

Kuva Morian leiriltä. Dimitris Tosidis /Shutterstock

Kuvittele talo. Sen ensimmäisessä kerroksessa pyydetään isoin kyltein pysymään poissa. Toisessa kerroksessa on joukkoja valmiina kuljettamaan tulijat takaisin ensimmäiseen kerrokseen. Kolmannessa kerroksessa on odotushuone.

Eurooppalaisen elämäntavan edistämisen komissaari Margaritis Schinas käytti talo-vertauskuvaa tänään kuvaillessaan EU:n tulevaa turvapaikkapolitiikkaa. Ensimmäisessä kerroksessa ihmiset pidetään lähtömaissaan, toisessa kerroksessa on Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex.

EU:n neuvottelut yhteisen turvapaikkapolitiikan uudistamisesta ovat olleet jumissa vuosia. Tänään komissio julkisti ehdotuksensa EU:n uudeksi maahanmuutto- ja turvapaikkasopimukseksi.

Komissio lupaa uutta alkua turvapaikkapolitiikkaan. Mutta uusi alku edellyttäisi perinpohjaisia muutoksia, eikä niitä ehdotuksessa nähty.

Turvapaikanhakijoiden oikeuksien sijaan sopimuksen ytimessä on ajatus talosta, joka tekee paljon pitääkseen ovensa kiinni.

Komission ehdotuksessa turvapaikkahakemusten käsittelyä halutaan tehostaa. Frontexia vahvistetaan, yhteistyö kolmansien maiden kanssa jatkuu. Painopiste on palautuksissa. Jäsenmaita ei vaadita uudelleensijoittamaan turvapaikanhakijoita, ne voivat kantaa vastuunsa osallistumalla palautuksiin. Jokaista EU:hun haluavaa odottaa turvallisuus- ja terveysarvio, jonka perusteella hänet ohjataan eteenpäin.

Komissaarit Schinas ja Ylva Johansson puhuivat EU:n turvapaikkapolitiikasta kuin tehtaasta. He korostivat sopimusta esitelleessään, kuinka tärkeää on pitää ulkona ihmiset joilla ei ole laillista syytä tulla EU:hun. Ihmisten inhimillisestä kärsimyksestä ei puhuttu. Eikä Morian leirin evakuoinnista.

Paljon kertoo myös tapa, jolla kreikkalainen komissaari Schinas kävi tutustumassa Morian tuhoalueeseen. Hän lensi sen yli helikopterilla.

EU tarvitsee turvapaikkapolitiikan, joka perustuu ihmisoikeuksiin ja kunnioittaa turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa.

Siihen eivät kuulu leirit, joissa ihmiset suljetaan EU:n rajoille. Siihen ei kuulu väkivalta rajoilla, eikä turvapaikanhakijoita auttavien kriminalisointi.

Meillä ei ole aikaa odottaa jäsenmaiden kinastelua. Morian ja muiden leirien pakolaiset on evakuoitava välittömästi ja sijoitettava EU:n jäsenmaihin.

Jos jäsenmaat eivät pääse yhteisymmärrykseen turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta tasaisesti ympäri Eurooppaa, on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle annettava valtuudet tehdä tämä.

Dublin-käytännöstä ja turvapaikkapolitiikan häpeällisestä ulkoistamisesta kolmansille maille on luovuttava. EU ei voi neuvotella turvapaikanhakijoiden kohtalosta autoritaaristen valtioiden kanssa, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia.

Morian katastrofi ei ole sattumaa, vaan EU:n epäonnistuneen turvapaikkapolitiikan seuraus. Se että Turkki käyttää alueellaan olevia siirtolaisia poliittisten vaatimustensa panttivankina, ei ole sattumaa vaan EU:n epäonnistuneen turvapaikkapolitiikan seuraus.

Tällainen politiikka on yksinkertaisesti lopetettava.

« Older posts Newer posts »

© 2021

Theme by Anders NorenUp ↑