Kategoria: Artikkelit (Page 2 of 46)

TARVITSEMMEKO EU-DIREKTIIVIN VERKKOVÄKIVALLAN TORJUMISEKSI?

EU-parlamentin naisten oikeuksien ja tasa-arvon valiokunnassa keskusteltiin tänään tärkeästä aiheesta: sukupuolistuneesta verkkoväkivallasta.

Naisiin, lapsiin ja esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva verkkoväkivalta on kasvussa, ja tähän kehitykseen on puututtava myös EU-tasolla.

Verkossa tapahtuva häirintä, verkkovainoaminen, verkkokiusaaminen, vihapuhe ja henkilötietojen ja kuvien luvaton jakeleminen ovat kaikki verkkoväkivallan muotoja.

Ne aiheuttavat uhreille kärsimystä ja estävät naisia osallistumasta yhteiskunnalliseen keskusteluun. On hyvä muistaa, että sukupuolistunut väkivalta on äärimmäisen syrjinnän muoto.

Eikä verkkoväkivalta ole mikään irrallinen ilmiö. Se on jatkumoa sille rakenteelliselle väkivallalle, jota yhteiskunnissamme muutenkin on. Tämä pitää pitää mielessä, kun pohdimme keinoja verkkoväkivallan torjumiseen.

Kuntavaalien aikaan puolueet raportoivat, kuinka verkkohäirintää oli näissä vaaleissa enemmän kuin koskaan. Useat puolueet myös kertoivat, että moni nainen päätti olla asettumatta ehdolle juuri vihapuheen ja verkkoväkivallan pelossa.

Sukupuolistunut verkkoväkivalta ei siis vain estä naisia osallistumasta yhteiskunnalliseen toimintaan, se on uhka demokratialle. Naispoliitikkoihin, -aktivisteihin ja -toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten ja maalittamisen tarkoituksena on pelottaa naiset osallistumasta poliittiseen elämään ja päätöksentekoon.

EU on uudistamassa digitaalisiin palveluihin ja digitaalisiin markkinoihin liittyviä sääntöjä. Mm. digijättien vastuuta verkkosisällöstä halutaan tiukentaa. On aivan olennaista, että sääntelyä uudistetaan sukupuolitietoisesti, jotta naisiin kohdistuvaan verkkoväkivaltaan pystytään puuttumaan nykyistä paljon tehokkaammin.

Olen mukana valmistelemassa tasa-arvovaliokunnan lausuntoa aiheesta. Aiomme myös vaatia Euroopan komissiolta direktiiviä sukupuolistuneen verkkoväkivallan torjumiseksi.

Share

EUROPARLAMENTTI HYVÄKSYI EU:N ILMASTOLAIN

Kuva: Shutterstock

Puolitoista vuotta työtä takana tämän parissa, ja nyt se on totta. EU sitoutuu lain tasolla olemaan hiilineutraali viimeistään 2050. Onhan tämä historiallinen hetki EU:lle, vaikka ilmaston kannalta osa lain kirjauksista on yhä riittämättömiä.

Ristiriitaisuudestaan huolimatta tämä on myös oman poliittisen urani merkittävimpiä hetkiä tähän mennessä. Olin mukana ilmastolain valmistelussa vasemmistoryhmän neuvottelijana. Takana on tosiaan puolitoista vuotta todella tiivistä työtä lain valmistelussa.

Vakavista ongelmistaan huolimatta ilmastolain päämäärä on kannatettava: hiilineutraalius viimeistään vuonna 2050. Se on aidosti merkittävä juttu ja tarkoittaa isoja rakenteellisia uudistuksia, jotta tavoitteeseen päästään.

Merkittävää on myös se, että EU ylipäätään saa ensimmäisen yhteisen ilmastolain. Ilmastolakiin nojataan unionin kaikki tuleva lainsäädäntö ja ilmastopäätökset. Hyvä saavutus on se, että läpi lain kulkee vaatimus nojata EU:n tulevat päätökset tieteelliseen neuvoon ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin.

On kuitenkin selvää, että ilmaston kannalta lain kirjaukset eivät ole riittäviä. On käsittämätöntä, että lakiin ei saatu esimerkiksi kirjattua tieteen mukaista päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Riittämätön tavoite vuodelle 2030 tarkoittaa, että meidän on korjattava välitavoitteita voimallisesti ylöspäin matkan varrella, ja tämä on kaikille vaikeampaa ja kalliimpaa. Työpaikkojen ja investointien kannalta olisi ollut parempi valita ennakoitava polku tuleville vuosille.

Äänestin ilmastolain puolesta täysistunnossa sen puutteista huolimatta. Miksi?

Koska ilmaston näkökulmasta meiltä on yksinkertaisesti loppumassa aika. Uusi laki on puutteistaan huolimatta parannus nykytilaan.

Välillä nämä valinnat ovat todella vaikeita. Harvoin on pöydällä täydellistä vaihtoehtoa. 

Nyt EU sitoutuu lain tasolla olemaan hiilineutraali viimeistään 2050. Tämä ohjaa tulevaa lainsäädäntötyötä ja antaa meille mahdollisuuden päästä Pariisin ilmastosopimuksen polulle tulevilla päätöksillä. Lain kaatuminen olisi sen sijaan merkinnyt de facto nykytilan säilyttämistä toistaiseksi.

Lain läpimeno nyt on parempi vaihtoehto kuin se, että jäämme epävarmuuden tilaan taas vähintään vuodeksi ja hukkaamme aikaa, jota meillä ei ole. Neuvottelut parlamentin ja neuvoston kesken olivat erittäin vaikeat. Uudet neuvottelut eivät todennäköisesti toisi parempaa lopputulosta pikaisella aikataululla.

EU:n ensimmäinen yhteinen ilmastolaki on askel eteenpäin. Mutta meidän on rehellisesti myönnettävä, että se on riittämätön pitämään meidät Pariisin ilmastosopimuksen polulla. Se ei vastaa eurooppalaisten vaatimuksia riittävistä ilmastoteoista, eikä se poista meiltä meidän vastuutamme.

Ne päätökset ovat vielä edessä.

Ei muuta kuin takaisin hommiin. Muutaman viikon päästä EU-komissiolta on tulossa laaja ilmastolakipaketti, jonka käsittely lähtee kunnolla käyntiin syksyllä. Olen mukana neuvottelijana esimerkiksi päästökaupan uudistamista koskevassa lakialoitteessa.

Share

PUUTTEISTAAN HUOLIMATTA EU:N ILMASTOLAKI ON TÄRKEÄ ASKEL

Kuva: Shutterstock

Euroopan parlamentti äänestää torstaina EU:n ilmastolain lopullisesta hyväksymisestä. Suomessa ilmastolaista on keskusteltu yllättävän vähän, vaikka kyse on merkittävästä ja historiallisesta asiasta: ensimmäisestä yhteisestä ilmastolaista koko EU:lle.

Euroopan unionin tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2050 kirjataan nyt sitovasti lakiin. Ilmastolakiin nojataan myös kaikki tuleva EU:n lainsäädäntö ja ilmastopäätökset.

Läpi lain kulkee myös vaatimus nojata EU:n tulevat päätökset tieteelliseen neuvoon ja Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin. Ilmaston näkökulmasta tämä on merkittävä asia.

On kuitenkin selvää, että ilmastolain olisi pitänyt sisältää tiukempia kirjauksia.

On paradoksaalista, että itse lakiin ei saatu kirjattua tieteen mukaista päästövähennystavoitetta vuodelle 2030. Vähennystavoitteeksi kirjattiin nyt 55 prosentin nettotavoite, johon lisättiin hiilinielujen kasvattaminen. Tämä tarkoittaa alle 53 prosentin todellista vähennystä päästöihin, kun tieteellisen neuvon mukaan luvun pitäisi olla vähintään 67 prosenttia.

Riittämätön tavoite vuodelle 2030 tarkoittaa, että meidän on korjattava välitavoitteita voimallisesti ylöspäin matkan varrella, ja tämä on kaikille vaikeampaa ja kalliimpaa. Työpaikkojen ja investointien kannalta olisi ollut parempi valita ennakoitava polku tuleville vuosille.

Aion kuitenkin äänestää ilmastolain puolesta. Lain kirjaukset eivät ole riittäviä, mutta nyt päämäärä, eli hiilineutraalius viimeistään 2050, on tärkein. Vastuullista politiikkaa on katsoa asiaa laajemman kokonaisuuden kannalta.

Neuvottelut parlamentin ja neuvoston kesken olivat erittäin vaikeat. Olin vasemmistoryhmän neuvottelijana mukana lain valmistelussa.

Lain kaataminen merkitsisi uusia pitkiä neuvotteluja, jotka eivät todennäköisesti toisi parempaa lopputulosta, pikemminkin toisinpäin. EU:n tärkeät ilmastopäätökset lykkääntyisivät usealla vuodella. Käsillä on ilmastokriisi, meillä ei ole aikaa poliittisiin pikavoittoihin tai vitkutteluun.

Share

UNKARIN UUSI HOMOPROPAGANDALAKI LOUKKAA JOKAISEN IHMISOIKEUKSIA

16-vuotias Silvia Modig osoittamassa mieltä sateenkaariväen oikeuksien puolesta. Kuva Setan arkistosta.

Unkari on säätänyt lain, joka kieltää sateenkaarivähemmistöistä opettamisen alaikäisille. Lain mukaan homoseksuaalisuutta tai esimerkiksi sukupuolenkorjausta koskevaa sisältöä ei saa asettaa alaikäisten saataville.

Laki muistuttaa Venäjän vastaavaa homopropagandalakia, joka kieltää kaiken homoseksuaalisuuteen ”yllyttämisen”. Kuten Venäjällä, avoimeksi jää, mikä on homoseksuaalisuutta edistävää propagandaa.

Tämä antaa viranomaisille vapaat kädet tulkita tilanteita, joten uutta lakia voidaan käyttää mielivaltaisesti ihmisiä vastaan. Propagandaksi voidaan tulkita vaikka sateenkaarilippu tai elokuva jossa on sateenkaariulottuvuus. Tai suukko rakkaan poskelle.

Erityisen vastenmielistä Unkarin laissa on se, että se yhdistää homoseksuaalisuuden ja pedofilian. Lakia perustellaan lasten oikeuksien suojelemisella.

Unkarin laki on osa laajempaa maailmanlaajuista liikettä, jossa sateenkaarihenkilöiden ihmisoikeudet pyritään vääristämään ideologiseksi kysymykseksi.

Olemme Suomessa ottaneet monia edistysaskelia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa lainsäädännön tasolla. Mutta emme mekään ole vapaita tästä ihmisoikeuksia kaventavasta retoriikasta.

Myös meillä näkyvät poliittiset vaikuttajat, Päivi Räsänen etunenässä, ovat puhuneet täsmälleen samoin sanoin kuin esimerkiksi Unkarin itsevaltainen johtaja Viktor Orbán.

Tässä retoriikassa sateenkaarivähemmistöjen oikeuksista puhutaan, kuin ne olisivat ideologia tai poliittinen liike, joka uhkaa yhteiskuntajärjestystä. Näin ei ole. Kyse on ainoastaan kaikille kuuluvien, jakamattomien ihmisoikeuksien takaamisesta.

EU-komissio on varoittanut, että Unkarille voi tulla taloudellisia sanktioita uuden lain myötä. Viime vuonna EU veti rahoitustaan pois puolalaiskaupungeilta, jotka olivat julistautuneet ”vapaiksi HLBTIQ-ideologiasta”. Komissio aikoo myös arvioida, noudattaako Unkarin laki EU:n lainsäädäntöä ja periaatteita.

On tärkeää muistaa, että ihmisoikeudet ovat yksi iso kokonaisuus. Kun poljetaan yhden ryhmän ihmisoikeuksia, poljetaan ihmisoikeuksia, eli myös sinun ihmisoikeuksiasi. Kyse ei ole vain homojen oikeuksista, vaan jokaisen ihmisen oikeudesta elää vapaana ilman pelkoa syrjinnästä tai vihasta.

Tässä kuvassa olen 16-vuotias ja ensimmäistä kertaa osoittamassa mieltäni sateenkaariväen oikeuksien puolesta. Siihen aikaan ei ollut Pride-kulkueita. Me homot olimme kovin yksin puolustaessamme oikeuksiamme.

Kyltissäni lukee ”En ole hetero”. Muistan, kuinka minua jännitti, jopa pelotti. Tämä teinien pieni mielenosoitus olisi Unkarin uuden lain nojalla rikos, ja antaisi viranomaisille oikeuden asettaa meidät mielenosoittajat rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Jos minua tuolloin pelotti, en voi kuvitella, mitä Unkarin vähemmistöt tänään kokevat.

Muutos lähtee meistä jokaisesta. Vähemmistöjen oikeuksia ei voida parantaa vain vähemmistön äänellä, siihen tarvitaan enemmistön tuki. Kuten Martin Luther Kingin kuuluisa lause sanoo: pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.

Share

ILMASTON SUPERVUOSI EU:SSA – 7 VASTAUSTA

Kuva: Shutterstock

Vuotta 2021 on kutsuttu ilmaston supervuodeksi EU:ssa. Sanotaan jopa, että EU:n ilmastopolitiikka on menossa täysremonttiin. Miksi?

Keväällä päästiin sopuun EU:n ensimmäisestä yhteisestä ilmastolaista. Siinä unioni sitoutuu olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämä on historiallinen ja merkittävä asia. Jotta tavoitteeseen päästään, on tehtävä rakenteellisia muutoksia. Euroopan komissiolta odotetaan kesällä valtavaa ilmastolakipakettia, joka käynnistää muutosten käytännön toteuttamisen. Uudistuksia on tulossa useille sektoreille, esimerkiksi päästö­kauppaan ja maankäyttöön.

Millaista oli olla vasemmistoryhmän neuvottelija ilmastolakineuvotteluissa?

Neuvottelut EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa alkoivat ennen joulua. Sopuun päästiin huhtikuussa. Viimeinen neuvottelukierros kesti 14 tuntia putkeen ja päättyi aamuviideltä. Sen jälkeen fiilikset olivat ristiriitaiset.

Miksi ristiriitaiset?

No, on todella tärkeää, että hiilineutraalius­tavoite kirjataan lakiin ja että EU ylipäätään saa ensimmäisen yhteisen ilmastolain. Toisaalta ilmaston kannalta lain olisi pitänyt sisältää tiukempia kirjauksia. Esimerkiksi vuoden 2030 päästövähennys­tavoitteeksi kirjattiin nyt 55 prosentin nettotavoite, johon lisättiin hiilinielujen kasvattaminen. Tämä tarkoittaa alle 53 prosentin todellista vähennystä päästöihin, kun tieteellisen neuvon mukaan luvun pitäisi olla vähintään 67 prosenttia.

Ja se on huono asia koska…

Olemme valinneet vaikeamman tien kohti 2050 hiilineutraaliutta. Riittämätön tavoite 2030 tarkoittaa, että meidän on korjattava välitavoitteita voimallisesti ylöspäin matkan varrella, ja tämä on kaikille vaikeampaa ja kalliimpaa. Työpaikkojen ja investointien kannalta olisi ollut parempi valita ennakoitava polku tuleville vuosille. Peliä ei kuitenkaan ole menetetty. Siksi on todella tärkeää, että tuleva lainsäädäntö on riittävää ja perustuu ajantasaiseen tietoon.

Liittyvätkö Suomen metsät kuvioon?

Kyllä. Metsät ovat tärkeitä myös hiilen sitomisen näkökulmasta. Komissio aikoo esittää muutoksia maankäyttöä ja metsiä koskevaan LULUCF-asetukseen, jotta se vastaisi paremmin ilmastotavoitteisiin. Lisäksi kesällä julkaistaan EU:n metsästrategia. Suomen metsät ovat merkittävä hiilinielu, jota tarvitsemme ilmastonmuutokselta suojautumiseen. Meidän on pidettävä huolta siitä, ettei Suomelle yhtenä Euroopan metsäisimpänä maana tule tässä kohtaa kohtuutonta taakkaa.

Mitä metsäpolitiikassa pitää tehdä?

Metsäpolitiikan on perustuttava ilmastokestäviin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Uskon, että metsä­taloutta voidaan tehdä vastuullisesti. Tavalla, joka ottaa huomioon niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden kuin suomalaisten työpaikatkin. Suomella olisi itse asiassa mahdollisuus toimia tässä suunnannäyttäjänä.

Mitä aion seuraavaksi?

Ryhtyä hommiin. Ilmastolakipaketin käsittely lähtee kunnolla käyntiin syksyllä. Olen mukana neuvottelijana esimerkiksi päästökaupan uudistamista koskevassa lakialoitteessa. 

Share
« Older posts Newer posts »

© 2021

Theme by Anders NorenUp ↑