Tekijä: Silvia Modig (Page 1 of 45)

EU:N ON AIKA LUOPUA ELÄVIEN ELÄINTEN KULJETUKSISTA

Toivon, että EU:ssa otettaisiin nyt harppauksia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi: eläinkuljetukset. EU:n sisällä ja sen ulkopuolelle kuljetetaan vuosittain yli 1,6 miljardia elävää sikaa, vuohta, lammasta, nautaa ja siipikarjaa.

Kuljetukset voivat kestää päiviä. Eläimet kärsivät kuljetuksissa janosta, kivusta, vammautumisista, ja osa kuolee niiden aikana. Eläinoikeusjärjestöt ovat vaatineet elävien eläinten kuljetusten parempaa valvontaa ja niistä luopumista.

EU:n eläinkuljetuksia koskeva nykysääntely on puutteellista, eivätkä kaikki jäsenmaat noudata edes sitä.

EU-komissio ei ole ryhtynyt toimiin, vaikka sille on toistuvasti ilmoitettu eläinten kuljetussääntöjen järjestelmällisestä ja vakavasta rikkomisesta.

EU-parlamentti asetti vuonna 2020 tutkintavaliokunnan selvittämään eläinkuljetuksissa tapahtuvia väärinkäytöksiä. Olin mukana tässä valiokunnassa varajäsenenä.

Nyt valiokunnan loppuraportti on valmis, ja sitä käsiteltiin tällä viikolla täysistunnossa.

Raportissaan valiokunta toteaa selvästi, etteivät kaikki jäsenvaltiot sovella asianmukaisesti eläinkuljetuksia koskevaa EU:n sääntelyä.

Puutteita on erityisesti pitkien kuljetusten, kolmansiin maihin suuntautuvien kuljetusten ja meriteitse tapahtuvien kuljetusten osalta.

Kuljetusajoneuvot ja -alukset voivat olla täysin sopimattomia eläinkuljetuksiin. Viranomaisille esitellyt reittisuunnitelmat ovat epätäydellisiä, ja matkan kesto on niissä arvioitu epärealistisen lyhyeksi. Kuljetusajan ”lyhentämiseksi” määränpääksi merkitään valheellisesti vaikkapa satama, josta matka jatkuukin EU:n ulkopuolelle. Eikä tätä matkaa valvo enää kukaan.

Sääntöjä rikotaan tietoisesti ja eläinten hyvinvoinnin kustannuksella.

Tähän on saatava muutos.

Elävien eläinten kuljettaminen voidaan hyvin pitkälti korvata lihan ja eläintuotteiden kuljetuksilla. Tätä ovat eläinoikeusjärjestöt vaatineet, ja sitä suosittelee nyt myös tutkintavaliokunta.

Valitettavasti EU-parlamentin enemmistö ei halunnut tehdä riittäviä parannuksia eläinten oikeuksiin, vaan päätyi heikentämään raportin pohjalta laadittuja suosituksia komissiolle omassa mietinnössään.

Heikennyksiä tuli varsinkin kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevien eläinten, kuten hyvin nuorten ja vielä vieroittamattomien sekä kantavien eläinten, kuljetuksiin. Moni tärkeä suositus vesittyi, joten äänestin parlamentin mietintöä vastaan.

Toivotaan kuitenkin, että itse tutkintavaliokunnan raportti on askel kohti elävien eläinten kuljetuksista luopumista.

Eläimet ovat tuntevia olentoja, joilla on itseisarvo. Niitä ei voida eikä saa rinnastaa esineisiin tai rahtiin.

Share

MAAKAASU EI KUULU EU:N VIHREÄÄN TAKSONOMIAAN

Onhan tämä ilmastotoimien näkökulmasta absurdia. EU:n on tarkoitus luoda kriteeristö sille, millaisia sijoituksia voidaan kutsua ilmaston kannalta kestäviksi. Tarkoituksena on saada yksityistä rahaa ohjautumaan nykyistä enemmän vihreisiin investointeihin, jotta EU saavuttaisi ilmastotavoitteensa.

Pitäisi olla itsestään selvää, ettei maakaasu kuulu tällaiselle listalle. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, jolla on valtavat ilmastopäästöt. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi lähes sen koko tuotantoketjun ajan vuotaa metaania, joka on hyvin voimakas kasvihuonekaasu.

EU-komissio on kuitenkin toista mieltä. Se on ottamassa maakaasun mukaan EU:n taksonomia-järjestelmään. Myös ydinvoima on saamassa luokittelussa vihreän leiman.

Komissio on myös esittänyt delegoidun säädöksensä kommentoinnille poikkeuksellisen nopeaa aikataulua. Se ei jätä riittävästi aikaa näin poliittisesti herkän asian käsittelylle tai kunnollisille vaikutusarvioinneille. Tätä on kritisoitu parlamentissa, ja pyrimme saamaan käsittelylle lisää aikaa.

Komissiolta odotetaan lopullista säädöstä jo tammikuussa. Sen jälkeen jäsenmaat ja EU-parlamentti voivat vain joko hyväksyä tai hylätä sen.

Maakaasun luokitteleminen ilmaston kannalta kestäväksi sijoituskohteeksi on absurdia, olkoonkin että sille on tarkoitus asettaa reunaehtoja. Vähän kuin seuraisi Don’t Look Up -elokuvaa todellisuudessa.

Kun taksonomiasta alun perin neuvoteltiin komission, jäsenmaiden ja EU-parlamentin kesken, pääperiaatteena oli, että järjestelmä perustuu tieteelliseen näyttöön. Toisin sanoen, kyseessä on tieteeseen perustuva järjestelmä, ei poliittinen kysymys.

Tämä periaate vesittyy nyt kokonaan. Oikeastaan koko taksonomian merkitys lässähtää.

Maakaasu ei ole ilmastokestävä tapa tuottaa energiaa. Ongelmallista on esimerkiksi se, jos komission päätöksen seurauksena käynnistyy uusia maakaasuinvestointeja, joilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Jos näin käy, muuttuu vuoden 2030 jälkeinen ilmastotyö entistä haastavammaksi.

Komissio myös asettaa maakaasun kilpailemaan samoista investoinneista uusiutuvan energian kanssa. Tällainen päätös voi merkittävästi hidastaa uusiutuvaan energiaan siirtymistä ja siihen tarvittavia investointeja. Monille yrityksille siitä voi helposti tulla vain lupa jatkaa hiilipäästöjen tuottamista.

Business as usual -mentaliteetti myös vähentää teollisuuden motivaatiota etsiä uusia tapoja säästää energiaa, kuten vaikkapa hukkalämmön parempaa hyödyntämistä.

Share

EU:N MIELIPITEENVAPAUDEN SAHAROV-PALKINTO ANNETTIIN TÄNÄÄN ALEKSEI NAVALNYILLE

Aleksei Navalnyin tytär Daria Navalnaja otti tänään vastaan mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon isänsä puolesta Euroopan parlamentissa.

Tämä on kolmas kerta, kun Saharov-palkinto myönnetään meppikauteni aikana. Kertaakaan palkinnon saaja tai kaikki saajat eivät ole päässeet paikalle hakemaan palkintoa, koska he ovat olleet vangittuna.

Viime vuonna palkinto myönnettiin Valko-Venäjän oppositiolle, ja sen olivat vastaanottamassa maanpaossa olevat oppositiopoliitikot, kuten Svjatlana Tsihanouskaja, jonka puoliso Sjarhei Tsihanouski on vangittuna Valko-Venäjällä. Vuonna 2019 palkinnon sai uiguurivähemmistöön kuuluva taloustieteilijä Ilham Tohti, joka on vangittuna Kiinassa. Hänen olinpaikkansa on tuntematon.

Saharov-palkinto on EU:n merkittävin palkinto sananvapauden puolustajien työlle, ja se on myönnetty vuodesta 1988. Ehdolla palkinnon saajaksi olivat tänä vuonna myös Afganistanin naiset ja bolivialainen poliitikko Jeanine Áñez.

Aleksei Navalnyin valinta palkinnon saajaksi on herättänyt kritiikkiä. Navalnyi on Venäjän tunnetuin oppositiopoliitikko. 2000-luvun alkupuolella hänen tiedetään esittäneen jyrkän nationalistisia lausuntoja, vaikka hän on myöhemmin pyrkinyt niistä irtaantumaan.

Saharov-palkinto on kuitenkin sananvapauspalkinto. Se ei ole palkinto saajan poliittisille mielipiteille tai tuen osoitus niille, vaan hänen oikeudelleen esittää mielipiteensä joutumatta vankilaan.

Sananvapaus on keskeinen vapaan yhteiskunnan edellytys. Navalnyi on puolustanut mielipiteenvapautta ja vapaita vaaleja Venäjällä, ja istuu nyt vankilassa. EU-parlamentti on vaatinut hänen vapauttamistaan useaan otteeseen.

Marraskuussa Venäjän syyttäjät ilmoittivat aikovansa kieltää maan vanhimpiin kuuluvan ihmisoikeusjärjestön Memorialin toiminnan. Myös tästä keskustelemme tämän viikon täysistunnossa EU-parlamentissa.

Syyttäjien mukaan Memorial on rikkonut niin kutsuttua ulkomaisten agenttien lainsäädäntöä. Laki vaatii esimerkiksi järjestöjä antamaan viranomaisille laajat selvitykset, jos ne saavat minkäänlaista rahallista tukea ulkomailta. Tukea saavat tahot luokitellaan ”ulkomaisiksi agenteiksi”, ja niiden on merkittävä asemansa näkyvästi kaikkiin julkaisuihinsa.

Muutama vuosi sitten lakia laajennettiin niin, että se koskee myös toimittajia, bloggaajia ja somevaikuttajia. Käytännössä kuka tahansa voi joutua ulkomaisten agenttien listalle. Laki on muotoiltu niin, että sitä voidaan tulkita mielivaltaisesti.

Nämä Venäjän pyrkimykset tukahduttaa demokraattinen oppositio ja ihmisoikeuksien puolustajat on tuomittava vahvasti ja selvästi. Venäjän kansalaisyhteiskunta ja demokraattinen oppositio tarvitsevat tukea. Sananvapaus, vapaa oppositio ja vahva kansalaisyhteiskunta ovat vapaan yhteiskunnan perusedellytyksiä.

Share

IHMISOIKEUDET EIVÄT OLE AATE TAI IDEOLOGIA

Olen meppinä törmännyt EU:ssa vähän väliä aika käsittämättömään puheeseen ihmisoikeuksista. Äärioikeistolaiset mepit puhuvat EU-parlamentin täysistunnossa kuin ihmisoikeudet olisivat uhka. Naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksia vastaan kampanjoivat lobbarit ovat entistä räikeämmin esillä Brysselissä.

Näitä kylmääviä äänenpainoja kuullaan nyt kaikkialla Euroopassa, myös meillä Suomessa.

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ympärillä käytävä keskustelu on tästä esimerkki. Se on ottanut uusia kierroksia. On puhuttu muureista, rajojen sulkemisesta ja pakkokäännytyksistä sen sijaan, että puhuttaisiin sellaisesta EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

Sateenkaarioikeudet ja naisten oikeudet ovat toinen esimerkki. Kesällä Unkari sääti lain, joka kieltää sateenkaarivähemmistöistä opettamisen alaikäisille. Laki muistuttaa Venäjän vastaavaa homopropagandalakia. Puolassa astui vuoden alussa voimaan uusi aborttilaki, joka kieltää abortin lähes kokonaan.

Voimat, jotka eri puolilla Eurooppaa vastustavat vähemmistöjen oikeuksia, maalaavat ihmisoikeudet aatteeksi tai ideologiaksi, jolla yritetään murentaa yhteiskuntajärjestystä. Tämä kampanjointi on tietoista, sen takana liikkuu rahaa ja se tuntuu myös tuottavan tuloksia. Se on silmänkääntötemppu, jolla tavoitellaan valtaa.

Esimerkiksi äärioikeistoa, konservatiiveja ja uskonnollisia tahoja yhdistävän anti-gender-liikkeen lobbaus on EU:ssa kiihtynyt. European Parliamentary Forum for Sexual and Reproductive Rights -foorumin tuoreen tutkimuksen mukaan liike on käyttänyt Euroopassa kymmenessä vuodessa yli 600 miljoonaa euroa kampanjoidakseen naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksia vastaan.

EU:n on suhtauduttava erittäin vakavasti tähän kehitykseen.

Ihmisoikeudet eivät ole aate tai ideologia. Ne ovat oikeuksia, jotka turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Niiden tehtävänä on myös suojella meitä esimerkiksi autoritaaristen johtajien mielivallalta.

On myös hyvä muistaa, että ihmisoikeudet ovat kokonaisuus. Jos sorretaan yhden ryhmän ihmisoikeuksia, sorretaan kaikkien ihmisoikeuksia, myös sinun ihmisoikeuksiasi.

Siksi meidän on jaksettava tehdä työtä niiden puolesta joka päivä.

Share

MODIG!-LEHDEN UUSIN NUMERO ON ILMESTYNYT

Julkaisen muutaman kerran vuodessa MODIG!-lehteä, jossa kerron Euroopan parlamentin kuulumisia, avaan vähän tarkemmin EU:n suuria kysymyksiä ja otan niihin kantaa.

Vuoden 2021 toisessa numerossa on tiukkaa asiaa mm. Puolan oikeusvaltiotilanteesta, eläinten oikeuksista ja EU:n päästökaupan uudistuksesta. Mukana myös ministeri Hanna Sarkkisen kolumni.

Lehti painetaan kokkolalaisessa Botnia Printissä, joka on Suomen ympäristöystävällisin paino. Siellä painaminen tapahtuu ilman luonnolle haitallisia kemikaaleja ja öljyä. Minulle on erityisen tärkeää, että painomenetelmät ja käytetty paperi ovat mahdollisimman ekologisia.

Share
« Older posts

© 2022

Theme by Anders NorenUp ↑