Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijan palauttamisesta kesken työlupaprosessin

Jätin tällä viikolla sisäministeri Risikolle kirjallisen kysymyksen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden käännyttämisestä kesken työlupaprosessin. Viime aikoina julkisuuteen on noussut useita tapauksia, joissa Suomessa laillisesti työllistynyt ulkomaalainen on pakkotoimin poistettu maasta tai maastapoistamista on valmisteltu ottamalla henkilö säilöön, vaikka työperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittely on ollut kesken. Käännytyspäätös on perustunut täytäntöönpanokelpoiseen kielteiseen turvapaikkapäätökseen.

Työllä itsensä elättävän, yhteiskuntaan kiinnittyneen ja hyvin todennäköisesti työntekijän oleskeluluvan saavan ihmisen noutaminen työpaikalta, sulkeminen säilöönottokeskukseen ja viime kädessä lennättäminen voimakeinoja käyttäen sota-alueelle on sekä epäinhimillistä että typerää.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa kestävyysvajeeseen vastaamiseksi ja huoltosuhteen parantamiseksi. Tilanteessa, jossa historiallisen moni ihminen on jättänyt kotimaansa etsiäkseen parempaa elämää, työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen on paitsi taloudellisesti järkevää, myös humaania.


Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijan palauttamisesta kesken työlupaprosessin

Eduskunnan puhemiehelle

Viime aikoina julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa Suomessa laillisesti työllistynyt ulkomaalainen on pakkotoimin poistettu maasta tai maastapoistamista on valmisteltu esimerkiksi hakemalla henkilö työpaikalta ja ottamalla säilöön, vaikka työperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittely on ollut kesken. Käännytyspäätös on näissä tapauksissa perustunut täytäntöönpanokelpoiseen kielteiseen turvapaikkapäätökseen.

Turvapaikanhakijalla on oikeus työskentelyyn turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana, mikä on tärkeää muun muassa kotoutumisen näkökulmasta. Sekä sisäministeri Paula Risikko että sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg ovatkin julkisuudessa kannustaneet työllistyneitä turvapaikanhakijoita tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saavia hakemaan työperäistä oleskelulupaa. Suomesta käsin työntekijän oleskelulupaa hakeneella on oikeus oleskella Suomessa hakemuksen käsittelyajan.

Esimerkiksi vuonna 2015 Suomeen saapunut turvapaikanhakija on voinut viettää Suomessa hakemuksensa käsittelyä odottaen jo kaksi vuotta, minkä aikana hän on työllistynyt, oppinut kieltä, luonut ihmissuhteita ja kotoutunut. Kansainvälinen suojelu perustuu henkilökohtaisen vainon, vakavien ihmisoikeusloukkausten tai mielivaltaisen väkivallan uhkaan. Turvapaikkaa tai toissijaista suojelua myönnettäessä tai myöntämättä jättäessä ei sen sijaan huomioida sitä, miten hyvin henkilö on Suomeen kotoutunut. Työtä tekevän, yhteiskunnalle verotuloja tuottavan, itsensä elättävän, suomalaiseen yhteiskuntaan integroituneen ja todennäköisesti työntekijän oleskeluluvan saavan ihmisen pakkopalauttamisessa konfliktimaahan tai palautuksen valmistelussa yllättävällä vapaudenriistolla ei kuitenkaan ole mieltä.

Maahanmuuttoviraston ja palautusten täytäntöönpanosta vastaavan poliisin nykyiset käytännöt ovat johtaneet esimerkiksi tilanteeseen, jossa työntekijän oleskeluluvan saanut afganistanilainen henkilö oli myönteisen päätöksen saadessaan joutunut jo pakkopalautetuksi konfliktien riivaamaan synnyinmaahansa. Vuodesta 2015 Suomessa ollut nuori otettiin kiireellä säilöön ja lennätettiin Afganistaniin yöllä, vain tunteja ennen hallinto-oikeuden antamaa maastapoistamisen täytäntöönpanokieltoa.

Toisessa tapauksessa afganistanilaisperheen äiti ja yhdeksänkuinen vauva joutuivat piiloutumaan viranomaisilta pakkopalautuksen pelossa huolimatta perheen isän työllistymisestä ja vireillä olevasta työlupahakemuksesta. Myös työvoimapulasta kärsivä keskisuomalainen pikkukunta oli toiminut aktiivisesti työlupien saamiseksi kuntaan asettuneille, työllistyneille ja pidetyille turvapaikanhakijoille. Perheen isä haettiin työpaikalta ja kaksivuotias lapsi päiväkodista.

Kolmannessa julkisuuteen nousseessa tapauksessa yli puolitoista vuotta helsinkiläisessä ompelimossa työskennellyt räätäli otettiin kesken työlupaprosessin säilöön maastapoistamista varten, kunnes korkein hallinto-oikeus kielsi palautuksen täytäntöönpanon. Aktiivisten kansalaisten ja osaavien avustajien ansiosta julkisuuteen nousseet tapaukset edustavat todennäköisesti pientä osaa vastaavanlaisista tapauksista.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa kestävyysvajeeseen vastaamiseksi ja huoltosuhteen parantamiseksi. Tilanteessa, jossa historiallisen moni ihminen on jättänyt kotimaansa etsiäkseen parempaa elämää, työperäisen maahanmuuton mahdollistaminen on paitsi taloudellisesti järkevää, myös humaania.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin on ryhdytty, jotta Suomessa työllistyneitä ulkomaalaisia ei käännytettäisi maasta kesken työperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittelyn?

Miten kansainvälistä suojelua koskevien ja työperusteisten oleskelulupahakemusten käsittelyä koordinoidaan ja miten viranomaisten välinen tiedonkulku varmistetaan niin, että myös maastapoistamisten täytäntöönpanosta vastaava poliisi huomioi työlupa-asian vireilläolon?

Share
Kategoria(t): Artikkelit. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *