Olen ollut sivistysvaliokunnan jäsenenä 4 vuotta. Suurimmat saavutuksemme olivat opintotuen sitominen indeksiin ja vaalikauden lopun koulusäästöjen torppaaminen. Suomessa on kansainvälisestikin arvostettu laadukas, kaikkien saatavilla oleva maksuton koulutus. Koulutuksellinen tasa-arvo on hyvinvointimme kulmakivi.

Valitettavasti tätä kulmakiveä yritetään rapauttaa vähä vähältä koulutukseen kohdistuvien leikkausten muodossa. Säästöt ulottuvat perusopetuksesta korkeakouluihin ja tutkimustoimintaan saakka. Olemme nyt tiellä, jolla koulutus ja oppimiserot kasvavat ja vanhempien varallisuus ja asuinpaikka vaikuttavat lasten ja nuorten mahdollisuuksiin yhä enemmän.

10407995_10152781402998036_8386390944557877572_n

Mia Haglundin kanssa opintotukimielenosoituksessa 13.3.2015.

Yhden tärkeän taistelun hävisimme ensin sivistysvaliokunnassa ja sitten eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä, mutta onneksi vahva opiskelijaliike näytti voimansa. Hallitus oli rajaamassa opintotuen pois toista samantasoista korkeakoulututkintoa suorittavilta. Ratkaisu olisi ollut aivan päätön ja sotinut täysin elinikäisen oppimisen periaatetta vastaan. Onneksi lakiesitys lopulta kaatui kaoottisissa tämän eduskunnan viimeisissä täysistuinnoissa.

Tulevalla vaalikaudella täytyy edelleen puolustaa laadukasta, maksutonta ja tasavertaista koulutusta:

  • Varhaiskasvatuslain uudistus saadaan vihdoin valmiiksi. Laissa täytyy määritellä, mitä on laadukas varhaiskasvatus. Kyse on lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, ei esimerkiksi vanhempien työurasta. Lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon on edelleen säilytettävä.
  • Peruskoulun resursseja ei voi enää leikata, sillä koulutuksellinen eriarvoistuminen näkyy jo koulujen ja alueiden välillä. Etenkin opinto-ohjaukseen on panostettava.
  • Lukio on edullinen ja toimiva koulutuksen muoto. Toisen asteen koulutusverkkoa ei saa supistaa. Nuorten on voitava halutessaan opiskella lähellä kotia riippumatta siitä, käykö lukion vai ammatillista koulutuksen.
  • Koulutuksen on oltava maksutonta Suomessa tulevaisuudessakin. Lukukausimaksuja ei pidä kokeilla minkään opiskelijaryhmän kohdalla.
  • Ammatillinen täydennyskoulutus ei saa joutua työpaikkojen säästöjen kohteeksi. Aikuisetkin tarvitsevat uusia taitoja koko työuran ajan. Suomessa on OECD-maiden suurimmat erot aikuisväestön eri ikäryhmien välillä luku- ja numerotaidossa sekä etenkin tietoteknisissä valmiuksissa.
Share