Avainsana: asuntopolitiikka

OIKEUDENMUKAINEN SUOMI KUULUU KAIKILLE

Kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen suunta: Haluammeko maan, joka tekee kaikkensa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi inhimilliselle tasolle. Haluammeko yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus kohtuuhintaiseen kotiin ja tärkeisiin palveluihin. Haluammeko Suomen, jossa ihmisoikeudet, itsemääräämisoikeus ja ihmisarvo kuuluvat kaikille.

Lue loppuun

Share

ASUNNOTTOMIEN YÖ

Tänään vietetään YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi. Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2002 alkaen Asunnottomien yön merkeissä. Itse osallistun tuttuun tapaan Asunnottomien yön päätapahtumaan Kalliossa.

Oikeus asuntoon on perus- ja ihmisoikeus. Silti Suomessa elää iso joukko ihmisiä, joilla ei ole vakituista asuntoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 7 112 asunnotonta. Asunnottomia perheitä oli 214. Neljäsosa asunnottomista on maahanmuuttajataustaisia. Kaikki vailla vakinaista asuntoa olevat eivät välttämättä tilastoissa näy.

Lue loppuun
Share

Asunto ensin

Työttömyys. Yllättävä sairastuminen. Oma tai läheisen päihderiippuvuus. Yhteiskunnassamme surullisen yleiset ongelmat voivat olla yksilön tasolla murentavan vaikeita kokemuksia. Omien tai läheisen asioiden järjesteleminen voi ongelmien keskellä viedä voimat. Ihmissuhteet kärsivät, työt tai opiskelut vaikeutuvat, koko elämä on hankalaa.

Osa meistä joutuu painimaan näiden arjen ongelmien keskellä vailla tietoa siitä, missä asua. Noin seitsemän tuhatta ihmistä on Suomessa vailla vakinaista asuntoa. Asunnottomuuden taustalla ei aina ole työttömyyttä, sairautta, päihdeongelmaa tai muuta elämänhallintaa vaikeuttavaa, mutta kaksi kolmesta asunnottomasta on ilman asuntoa ensisijaisesti jostain muusta syystä kuin asuntojen puutteen takia. Lue loppuun

Share

Hallitus ei tunne Helsinkiä

En ollut uskoa korviani eilistä hallituksen tiedotustilaisuutta seuratessani: valtion korkotukemiin asuntoihin säädetään 3000 euron tulorajat. Raja koskisi 40 vuoden korkotukimallia eli käytännössä Helsingissä kaupungin omia vuokra-asuntoja. Tulorajat lisäävät byrokratiaa, mikä on outo valinta normeja purkavalta hallitukselta. Byrokratian lisääminen lisää myös kustannuksia, eli pahimmillaan asumisen hinta myös nousee. Lisäksi ne lisäävät eriarvoistumista.

Viime keväänä hallitus lähetti lausunnoille asetuksen tulorajoista 10 vuoden korkotukimallin osalta. Tämä raja astui voimaan elokuussa ja on 3540 euroa kuussa yksin asuvalta. Lausunnoissa kunnat totesivat, ettei raja ole tarkoituksenmukainen, ja saattaa jopa voimistuneen segregaation vuoksi vaikuttaa negatiivisesti. Jopa ministerin erityisavustaja Usvasuo on sanonut, että on tärkeää keskustella tulorajojen tasosta haittavaikutusten minimoimiseksi. Nyt kaupungin vuokra-asuntoihin esitetään vielä matalampaa rajaa.

Valtiovarainministeri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa, että valtion tukemissa asunnoissa asuu paljon ihmisiä kahdesta korkeimmasta tuloluokasta. Tavoite on saada asunnot pienituloisten käyttöön, eli niille jotka edullista asuntoa eniten kaipaavat. Pienipalkkaisten asumistilanteen helpottaminen on hyvä ja kannatettava tavoite. Tällä hetkellä moni matalapalkka-alalla työskentelevä joutuu muuttamaan pois kotikaupungistaan, koska eivät löydä asuntoa, johon olisi varaa. Valitettavasti tulorajat eivät kuitenkaan tule tätä ongelmaa korjaamaan. Lue loppuun

Share

© 2019

Theme by Anders NorenUp ↑