Eduskunnassa käsitellään lakia Metsähallituksen uudelleen organisoinnista. Esitys on monella tavalla ongelmallinen, erityisesti Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämisen ja hämärän kolmannen taseen vuoksi. Metsähallitus hallinnoi valtavaa omaisuutta, liki kolmannesta Suomen pinta-alasta; talousmetsiä, soita ja luonnonsuojelualueita. Vasemmistoliitto vastustaa yhtiöittämistä ja luontopalveluiden toimintaedellytysten heikentämistä.
Yhtiöittämistä perustellaan EU-direktiivillä. Kuitenkin Euroopan komission vastauksessa vasemmiston europarlamentaarikko Merja Kyllösen kysymykseen sanottiin selvästi, ettei osakeyhtiömuotoa edellytetä. Suomen kannalta tavoitteet voitaisiin toteuttaa paremmin muilla järjestelyillä kuin osakeyhtiönä. Mielestäni luonto on liian tärkeä riskeerattavaksi voitontavoittelulle.
Metsähallituslaki on puutteellinen myös saamelaisten oikeuksien osalta, ja laista uhkaavat jäädä tyystin pois saamelaisten oikeuksia koskevat maininnat. Tähän myös eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota, ja hallitus toimisi viisaasti, jos se ottaisi tämän huolen vakavasti.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Suomella ja muilla Pohjoismailla on erityinen vastuu saamelaisen kulttuurin säilymisestä. Toistaiseksi Suomi ei kuitenkaan ole onnistunut ratifioimaan saamelaisille tärkeää alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa sopimusta (ILO 169). Jos haluamme edistyä yhteiskuntana, on ILO 169:n ratifiointi edessämme jossain vaiheessa. Alkuperäiskansoilla on oltava oikeus säilyttää oma kulttuurinsa.
Vähintään olisi varmistettava, että kotimaisella lainsäädännöllä ei luoda esteitä ILO-sopimuksen tulevalle ratifioinnille, vaan päinvastoin luotava sille niin hyvät edellytykset kuin mahdollista. Miksi lakia ei tehtäisi tältä osin kerralla kuntoon? Muuten Metsähallituslaki jouduttaisiin ottamaan uuteen käsittelyyn siinä vaiheessa kun haluaisimme ratifioida ILO 169:n.
Vielä viime vaalikaudella kun Metsähallituslakia käsiteltiin, olivat silloisessa lain versiossa mukana ns. saamelaiskulttuurin heikentämiskieltoa koskevat pykälät. Silloinen ministeri Orpo kuitenkin keskeytti käsittelyn ennen lopullista hyväksymistä.
Selkeintä olisi nyt palauttaa heikentämiskieltoa koskevat pykälät lakiesitykseen. Perustuslakivaliokunta antoi asiasta selkeän lausunnon, joten maa- ja metsätalousvaliokunnalla on helppo työ lisätä pykälät esitykseen. Samalla poistettaisiin este ILO 169:n ratifioinnilta. Näin toimisi viisas hallitus ja eduskunta.
