Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoisen ruoan päätymistä jätteeksi. On hälyttävää, että arviolta kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy roskiin. Samaan aikaan maailmassa 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälänhädästä – aliravitsemus ja ruoan puute ovat yhä suuria globaaleja ongelmia.
Suomessa roskiin heitetyn ruoan määrä on noin 10–15% kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta, eli noin 400 miljoonaa kiloa. Sen rahallinen arvo on vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, ja tämä summa verotetaan lopulta kuluttajan lompakosta. Yhä useampi suomalainen taistelee toimeentulonsa kanssa ja joutuu hankkimaan ruokansa leipäjonoista: siksi syömäkelpoinen ylijäämäruoka pitäisi ehdottomasti saada sitä tarvitsevien ulottuville.
Ruokahävikin määrä on ongelma myös ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Ruoan tuotanto aiheuttaakin lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme, sillä sen tuottaminen, kuljettaminen, ja valmistaminen aiheuttavat huomattavia päästöjä. Kun suuri osa tästä ruoasta vielä päätyy roskiin, ovat nämä päästöt syntyneet turhaan.
Päästöjä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme tuotetun ruoan paremmin. Ruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä myös muilla tavoilla, esimerkiksi joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet Itämerta rehevöittävistä Suomen päästöistä on peräisin ruoan tuotannosta.
Yksi tapa puuttua ruokahävikkiin on edistää sitä lainsäädännön kautta. Suomessa onkin tehty lakialoite ruokahävikin vähentämiseksi. Aloitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa eri puolueista. Siinä esitetään, että myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet on luovutettava voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten. Tämä elintarvikelain lisäys koskisi kunnallisia toimipisteitä, kauppoja, leipomoita ja vastaavia tuotteita myyviä yrityksiä. Lakialoite auttaisi ruokajakeluvelvoitteen muodossa vähentämään kaupan ruokahävikkiä. Ranskassa tällainen laki on jo voimassa.
Lailla ei kuitenkaan voida puuttua ihmisten asenteisiin. Suomessa suurin ruokahävikin tuottaja ovat nimittäin kotitaloudet, joiden ruokahävikki on vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa. Se on arviolta 20-30 kiloa henkeä kohden vuodessa.
Kuluttajilla onkin monella tapaa avaimet käsissään. Meistä jokainen voi vaikuttaa ruokahävikin suuruuteen tekemällä pieniä muutoksia omassa elämässään. Jokaisen tulisi esimerkiksi hyödyntää oman jääkaapin sisältöä niin, ettei ruokaa mene hukkaan tai pilaannu. Myös työpaikkaruokailussa ja ravintolassa ruokaa tulisi vain sen verran kuin pystyy syömään. Ruoan ympäristövaikutuksia on myös mahdollista vähentää merkittävästi syömällä kasvispainotteisempaa ruokaa.
Ruokahävikin kuriin saamiseksi tarvitaan muutosta sekä asenteisiin että toimintatapoihin meidän kaikkien osalta.
Suosittelen kaikille lämpimästi vierailua Ruokahävikki-näyttelyyn, joka on Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa 22.2.-28.5. Se on osa vuoden 2017 Poliittisen valokuvan festivaalia, jonka teemana on ruoka.
