17.04.2015 | Silvia Modig Hyvinvointi

Oma koti, liian kallis

 

vas15_kuva_kerrostaloYksi Helsingin suurimmista ongelmista on asumisen korkea hinta. Helsinkiläisillä menee pahimmillaan 2/3 osaa tuloistaan asumiseen, mikä on kohtuutonta. Asumisen kalleus muodostaa esteen työllisyydelle, kun pienipalkkaisella ei ole varaa asua Helsingissä.

Vaikka usein sanotaan, että syy asumisen hintaan on asuntopula, ei se ole koko totuus. Suurin ongelma on vääristyneet asuntomarkkinat, joita hallitsee muutama iso yhtiö. Tonttitarjonnassa ja kaavoituksessa tulee varmistaa, että uudet ja pienetkin toimijat pääsevät markkinoille. Näin saadaan aitoa kilpailua hinnoista. On täysin mahdollista rakentaa halvempia neliöhintoja kuin Helsinkiin tällä hetkellä rakentuu. Ryhmärakentaminen on keino edistää uusien, erilaisten ja edullisempien asuntojen syntymistä.

Helsingissä on pulaa nimenomaan kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Jos rahaa on, ei asunnon löytäminen ole vaikeaa. Helsingissä on merkittävä osa yhden hengen talouksia, joilla asumisenkustannukset ovat vielä kovemmat kun on vain yhdet tulot. Keskiarvotuloja vertailemalla pääkaupunkiseudulla pariskunnan euro on yksinelävän reilu 20 senttiä.

Asuntopolitiikassa tuleekin aina muistaa, että ihmisillä  on eri tarpeita eri elämän vaiheissa ja osalla on rajoitteita liikkumisensa suhteen, mikä tulisi huomioida asuntoja suunnitellessa. Asukkaat myös haluavat että palvelut ovat lähellä eikä heidän tarvitsisi muuttaa niiden perässä.

Monet asumisen ratkaisut ovat kaupungin päätöksenteon käsissä, mutta myös valtion ohjausta tarvitaan. Valtio tukee korkotuin ja investoinnein rakentamista. Tuet tulee kohdistaa tekijöihin, jotka oikeasti tuottavat yleishyödyllistä asumista. Hyvä esimerkki valtion roolista on viime vaalikaudella valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken tehty sopimus, jossa valtio sitoutui rahoittamaan merkittäviä joukkoliikennehankkeita vastineeksi sille, että pääkaupunkiseudun kunnat kaavoittavat ja varmistavat riittävän asuntotuotannon. Pääkaupunkiseudun asumista, maankäyttöä ja liikennettä tulee suunnitella yhteisesti koko alueen kesken. Tämä vaatii joko vahvan metropolihallinnon tai kuntaliitoksia.

Jaa artikkeli

 

Lue myös

Seuraa minua somessa

Facebook
Twitter
Instagram