Ilmasto lämpenee yhä nopeammin, ikirouta sulaa ja arktinen jääpeite kutistuu. Tämä avaa arktisen alueen öljy- ja kaasuvaroja sekä merireittejä ihmisen käyttöön.

Jos kuitenkin tosissamme pyrimme pysäyttämään ilmastonmuutoksen, kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan kaksi kolmasosaa jo tunnetuista fossiilivarannoista on jätettävä maahan. Hyödyntämällä fossiilipolttoaineita nykyiseen tahtiin olemme käyttäneet ilmastopaneeli IPCC:n määrittelemän hiilibudjetin 30 vuodessa. Lisäämällä tahtia saavutamme rajan jo 20 vuodessa.

Uudistetussa arktisessa strategiassaan Suomi sitoutuu ilmastonmuutoksen torjuntaan ja olemaan edelläkävijä arktisen alueen kestävässä kehityksessä.

Suomen valtio osallistuu kuitenkin nyt arktiseen öljynporaukseen omistamansa varustamoyhtiö Arctia Shippingin kautta, joka vuokraa monitoimijäänmurtajiaan Shellin käyttöön Yhdysvaltojen aluevesille. Näin olemme sekä kansainvälisten asiantuntijoiden näkemysten että omien tavoitteidemme vastaisesti mukana arktisten luonnonvarojen hyväksikäytössä.

Arctia Shippingin, entisen Varustamoliikelaitoksen, varsinaisen toimintatarkoituksen pitäisi olla perinteinen jäänmurtaminen ja Suomen talvimerenkulun turvaaminen, mutta se on parhaillaan suuntaamassa toimintaansa ja henkilöstöään yhä enemmän arktiseen offshore-bisnekseen. Arctian monitoimimurtajat eivät toimineet Itämerellä lainkaan vuonna 2012.

Arktiseen poraukseen liittyy ilmastonmuutoksen kiihdyttämisen lisäksi suuria taloudellisia riskejä ja turvallisuusriskejä. Arktisissa olosuhteissa öljyvahinkojen puhdistaminen olisi vaikeaa ja kallista. Gazpromin tytäryhtiön Gazflotin onnettomuus Ohotanmerellä vuonna 2011 on varoittava esimerkki: porauslautta upposi ja 53 työntekijää menehtyi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan kaikki Yhdysvaltojen lainsäädännön alaiseen öljynporaukseen osallistuvat tahot joutuisivat onnettomuuden sattuessa mitä todennäköisimmin taloudelliseen vastuuseen. Arctia Shipping voisi joutua vastaamaan vahingoista kaikella omaisuudellaan, ja Suomi voisi menettää koko murtajalaivastonsa. Korvausvastuu saattaisi ulottua valtion kassaan asti.

Myös liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) on juuri varoittanut riskien kohtuuttomuudesta. Etla esittääkin valtiolle offshore-toiminnasta luopumista ja paluuta perusjäänmurtoon.

Arctia Shippingin kasvava osallistuminen offshore-toimintaan on ristiriidassa Suomen arktisen politiikan kanssa, eivätkä sen riskit kuulu valtion ja veronmaksajien kannettaviksi. Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä tilanteen paikkaamiseksi, on julkisomisteisen murtajalaivaston palauttaminen varsinaiseen tehtäväänsä.

Arktiset mahdollisuudet eivät ole yksinomaan kiinni fossiilienergiassa. Pohjoisnapaa ympäröivän merialueen julistaminen kansainväliseksi suojelualueeksi ja öljynporauksen kieltäminen mahdollistaisivat edelleen Suomen osaamisen hyödyntämisen jäänmurrossa Koillis- ja Luoteisväylän liikenteessä sekä alueen tarvitsemissa tietoliikenne- ja älypalveluissa.

Eila Tiainen
Jyväskylä
Silvia Modig
Helsinki
kansanedustajia (vas)

kuvan lähde.

Share