Pääministeri Sipilä antoi tänään eduskunnalle selvityksen näytelmästä nimeltä Hallituskriisi. Kuten eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi, näytelmä on arvoton vaikka käsikirjoitus oli melko hyvä.
Sipilä painotti, miten ratkaisu perustuu arvoihin. Sipilän mukaan Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa arvo-ero on niin suuri, ettei ollut mahdollista jatkaa samassa hallituksessa.
Keskustelu oli samanlainen farssi kuin koko tämä näytelmä. Perussuomalaisia ja Uusi vaihtoehto -ryhmäläisiä yhdisti keskustelussa se, että he keskittyivät kertomaan miltä heistä nyt tuntuu. Muut puhuivat parlamentarismista, demokratiasta ja arvoista.
Tässä ei ole kyse arvoista. Jos kyse olisi arvoista ei Sipilä olisi alun perinkään ottanut perussuomalaisia hallitukseen. Kaikki perussuomalaisten kansanedustajat ja ministerit ovat olleet sitoutuneita puoleensa ohjelmiin. Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen ohjelman on kirjoittanut Halla-aho. Tämän hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on hyvin saman näköinen kuin Halla-ahon kylmä ohjelma. Ennen perussuomalaisten puoluekokousta nämä arvot eivät siis olleet ongelma. Sipilälle kelpasi sellainen PS, jonka edustajia on tuomittu rasismista. Sipilälle kelpasi perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Sipilälle kelpasi Terho, joka vaati puheenjohtaja-kisassa kansanäänestystä EU-erosta.
Sipilä on toistanut monta kertaa, että Uusi vaihtoehto ei luo sellaista arvo-eroa, joka olisi ongelma. Ministeri Lindström kirjoitti muutama päivä sitten blogin, jossa hän puhuu mahaantunkeutujista. Linströmin mukaan siis ne, jotka ovat henkensä kaupalla tulleet etsimään turvaa eivät ole turvapaikanhakijoita, vaan maahantunkeutujia. Kysyin tänään Sipilältä millaisisista arvoista tämä termi hänen mielestään kertoo, ja että vastaako se hänen arvomaailmaansa. Hän ei vastannut, joten otan hiljaisuuden myöntymisen merkkinä – se siitä arvo-erosta.
Miksi Lindstömin sanavalinnoilla on merkitystä? Koska sanat ovat politiikkaa. Sanavalinnoilla luodaan merkityksiä. Suomessa vihapuhe ja rasistinen puhe ovat yleistyneet käsittämättömällä tavalla. Tänä päivänä voi sanoa asioita, jotka olisivat kymmenen vuotta sitten saaneet aikaan kohun. Nyt meillä on rasismista tuomittu kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Jos ministerin asemassa oleva ihminen puhuu maahantunkeutujista, on se selvä viesti arvoista ja ministerin ihmiskuvasta. Se antaa myös monelle oikeutuksen jatkaa samalla linjalla.
Ei tässä Sipilän ratkaisussa ole kyse arvoista vaan vallasta. Veikkaanpa, että Halla-aho vaati pääministeriltä, että hallitusohjelman kaikki maahanmuuttopoliittiset linjaukset viedään täysimääräisesti käytäntöön tai perussuomalaiset kaataa soten. Ja silloinhan olisi kaatunut myös Kokoomuksen lempilapsi ”valinnanvapaus” ja samalla olisi mennyt Sipilän lempilapsi maakunnat. Nämä lempilapset ovat selvästi Sipililälle tärkeämpiä kuin parlamentarismi: Uusi Vaihtoehto ryhmän ministerien määrä pysyy ennallaan, vaikka ryhmän koko lähes puolittui. Itse olisin nähnyt uudet vaalit parhaimpana ja demokraattisimpana vaihtoehtona. Vähintä mitä Sipilä olisi voinut tehdä, olisi ollut uusien hallitusneuvottelujen käyminen parlamentaariselta pohjalta, eli katsoa millaiselle hallituspohjalle tässä tilanteessa löytyy eduskunnan enemmistön tuki.
