Kuva: Euroopan parlamentti

Parlamentti kokoontui eilen ylimääräiseen täysistuntoon, jossa päätettiin kiireisistä EU-toimista koronapandemiasta selviämiseen. Ensimmäistä kertaa parlamentin historiassa täysistunnossa käytettiin etä-äänestystä.

Ajattelin, että voisi olla paikallaan koota yhteen, millaisia toimia EU tällä hetkellä tekee koronapandemian taltuttamiseksi.

Jäsenmaat saavat raha-apua

Yksi varsin konkreettinen toimenpide on Euroopan komission investointialoite, joka hyväksyttiin parlamentissa eilen. Sen avulla EU tarjoaa jäsenmaille raha-apua 37 miljardia euroa koronaviruksesta selviämiseen.

Rahoitusta vapautetaan EU:n rakennerahastoista, joista tuetaan yleensä muun muassa alueiden kehitystä ja sosiaalipoliittisia toimia. Nyt rahoitusta ohjataan terveydenhuoltojärjestelmien, pienten ja keskisuurien yritysten sekä esimerkiksi työmarkkinoiden käyttöön. Suomi voisi saada 48 miljoonan euron investointituen aloitteen ansiosta.

Jäsenmaat voivat hakea tukea myös EU:n solidaarisuusrahastosta. Rahasto on alun perin perustettu vakavia luonnonkatastrofeja varten, mutta nyt sen kriteerejä on muutettu niin, että senkin varoja voidaan käyttää koronaviruksen torjumiseen. Avustusta on jaossa 800 miljoonaa euroa tänä vuonna, ja sillä voidaan tukea jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmiä ja niiden valmiuksia torjua tartuntatautien leviämistä.

Yhteisiä lääkintävarusteita ja rokote

Jäsenvaltiot pyrkivät nyt kaikin tavoin turvaamaan sen, että niillä on riittävästi tehohoitopaikkoja, suojavarusteita ja hoitohenkilökuntaa. Euroopan komissio ja jäsenmaat ovat ryhtyneet toimiin myös EU-tasolla.

Komission aloitteesta EU-maat ovat yhdessä ostamassa suojavarusteita, hengityskoneita ja koronavirustestaukseen tarvittavia tarvikkeita. Komissio on myös perustamassa EU:n yhteistä varmuusvarastoa lääkintätarpeille ja rahoittaa 90 prosenttia tästä varastosta. Tarvikkeiden jakelua hallinnoi EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ensimmäiset ostot voisivat tapahtua huhtikuun alkuun mennessä, jos jäsenvaltiot antavat hyväksyntänsä.

Myös rokotteen kehittämiseen on ohjattu rahaa. Komissio on vapauttanut 140 miljoonaa euroa uusiin tutkimushankkeisiin sekä 80 miljoonaa euroa koronavirusrokotteen kehittämiseen.

Taloutta elvytetään

Neuvottelut Euroopan unionin pitkän aikavälin budjetista olisi hyvä saada käyntiin mahdollisimman pian. Se on olennainen osa pandemian jälkeisiä Euroopan korjaustoimia. Taloutta tulee elvyttää ympäristön ja ilmaston kannalta kestävillä ratkaisuilla ja investoinneilla.

Talouden tukitoimia on odotettavissa kevään edetessä runsaasti. Tähän mennessä komissio on myöntänyt miljardin euron takauksen Euroopan investointirahastolle. Yksinkertaistaen voisi sanoa, EU takaa ja pankit jakaa. Takauksen toivotaan saavan EU:ssa liikkeelle kahdeksan miljardia euroa tukea sadalletuhannelle pienelle ja keskisuurelle yritykselle.

Euroopan keskuspankki puolestaan ilmoitti viime viikolla aloittavansa 750 miljardin euron hätärahoituksen, joka kestää ainakin vuoden loppuun asti.

Tavarakuljetukset halutaan turvata

EU-maiden välisestä solidaarisuudesta ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta halutaan pitää kiinni. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen moitti parlamentin täysistunnossa maita, jotka ovat rajanylityskielloillaan hankaloittaneet lääke- ja hoitovarusteiden kuljetuksia.

Komissio on antanut jäsenmaille suositukset, jotta tavaraliikenteen toimivuus voidaan taata. Se on pyytänyt jäsenmaita nimeämään merkittävimmät rajanylityspaikat ja luomaan niihin niin sanottuja ”vihreitä kaistoja” tavarakuljetuksille. Näillä kaistoilla rajamuodollisuudet kevennettäisiin minimiin ja kestäisivät enimmillään 15 minuuttia.

Entä tulevaisuus?

Akuutin kriisitilanteen hoitaminen on tällä hetkellä tärkeintä. Samaan aikaan on kuitenkin hyvä pohtia koordinoidusti rajoitusten purkamisen mekanismeja ja kriisin jälkeisen toimivan yhteiskunnan uudelleenrakennusta. Tätä työtä tullaan tänä keväänä tekemään myös parlamentissa.

Share