Kuva: Touko Hujanen

Vuosi 2020 lähestyy loppuaan, joten ajattelin, että nyt on hyvä hetki summata ajatuksia.

EU:lla on takanaan poikkeuksellinen vuosi. Koronakriisi ja siitä selviäminen ovat muuttaneet koko Eurooppaa. Koronaelpymispaketista ja seuraavan seitsemän vuoden EU-budjetista väännettiin pitkään, ja Unkari ja Puola heittivät kapuloita rattaisiin vielä viime metreillä.

Koronan lisäksi tänä vuonna on käsitelty muitakin suuria kysymyksiä: Britannian EU-ero on sujunut kaikkea muuta kuin sujuvasti. Ilmastokriisi ei ole kadonnut minnekään. Euroopan parlamentin käsittelyssä on ollut myös EU:lle tärkeän yhteisen maatalouspolitiikan uudistus.

Tällä viikolla päättyneessä täysistunnossa parlamentti antoi lopullisen siunauksensa pitkän aikavälin budjetille ja siihen kytketylle EU:n koronaelpymispaketille. Hyvä että talouspaketti saatiin viimein hyväksyttyä, sillä nyt elvytysrahaa saadaan liikkeelle jo ensi vuoden alussa. Suomen osuus elpymispaketista on noin 2,3 miljardia euroa.

On hyvä asia, että EU:n rahoituskehyksen painopisteet ovat vihreässä siirtymässä ja digisiirtymässä. Mutta mielestäni ilmastotoimiin olisi pitänyt korvamerkitä enemmän varoja kuin 30 prosenttia. Tämä rahoituskehys tulee määrittämään sen, saavuttaako EU itselleen asettamansa vuoden 2030 ilmastotavoitteet. Olen pettynyt myös siihen, että esimerkiksi tutkimuksesta ja koulutuksesta leikataan varoja.

Ensimmäistä kertaa EU-tuet myös kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tämän takia Unkari ja Puola jumittivat budjettineuvottelut vielä viime metreillä. Viime viikolla kumpikin maa taipui sopuun. Keskustelu oikeusvaltion ja demokratian tilasta EU:ssa jatkuu varmasti ensi vuonna. Olen itse erittäin huolissani esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista kummassakin maassa.

EU:n ja Britannian väliset neuvottelut taas olivat tätä kirjoittaessa yhä kesken. Lähipäivät toivottavasti näyttävät, miten neuvottelut etenevät. Euroopan parlamentti ottaa niihin mahdollisesti kantaa ylimääräisessä täysistunnossa aivan vuoden lopussa.

Euroopan komissiolta on tullut tänä vuonna hyviä avauksia ilmastopolitiikkaan, kuten kiertotalousstrategia, biodiversiteettistrategia ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Mutta… Rivien välistä paistavat kunnianhimon puute ja kompromissit.

Itse olen paiskinut hommia erityisesti EU:n uuden ilmastolain parissa. Laista alkoivat kolmikantaneuvottelut jäsenmaiden, komission ja parlamentin kesken muutama viikko sitten, ja pakko sanoa, että vääntö on tiukkaa.

EU-parlamentti kannattaa komissiota ja jäsenmaita kunnianhimoisempaa ilmastolakia. Neuvottelut jatkuvat näillä näkymin joulun yli ensi vuoden puolelle. Toivotaan ettei ihan jouluaattona tarvitse istua neuvottelupöydässä.

Entä ensi vuonna? Alkuvuoden isoja kysymyksiä on EU:n koronarokotestrategia. Näillä näkymin ensimmäiset rokotteet saavat myyntiluvan EU:ssa aivan lähiaikoina.

Ilmastopolitiikka on isosti esillä ensi vuonna. EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta eli Green Dealista odotetaan konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia, eli korulauseista päästään toivottavasti tekoihin.

Myös turvapaikkapolitiikasta on tulossa ensi vuoden isoja kysymyksiä, sillä Euroopan komissio haluaisi päästä sopuun unionin uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta jo ensi kesänä.

Mielestäni komission uusi sopimusehdotus on vain jatkoa EU:n epäonnistuneelle turvapaikkapolitiikalle. Turvapaikanhakijoiden oikeuksien sijaan sopimuksen painopiste on palautuksissa. Ajamme Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä voimakkaasti inhimillisempää turvapaikkapolitiikkaa.

Melkoinen vuosi siis takana, ja erittäin mielenkiintoinen edessä. Hyvää joulunaikaa kaikille, ja parempaa vuotta 2021!

Share