Mielipidekirjoitukseni lukukausimaksuista ja kansainvälisyydestä julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.3. ja Hufvudstadsbladetissa 18.3.
Lukukausimaksut eivät tuota tuloja
Maksuttoman koulutuksen tulevaisuus on jälleen kerran tapetilla, jos Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut nostetaan keskusteluun kehysriihessä maaliskuun lopulla.
Vaikka käynnissä oleva maksukokeilu on vielä kesken vuoden 2014 loppuun, maksut halutaan vakinaistaa. Maksujen luvataan tuovan lisätuloja korkeakouluille sekä edistävän koulutusvientiä.
Kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön maksukokeilua arvioivan väliraportin mukaan kokeiluun on osallistunut niin pieni määrä korkeakouluja, ettei siitä voida tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä, jotka puoltaisivat maksujen vakinaistamista.
Lukukausimaksut eivät ole keino edistää koulutusvientiä. Tilauskoulutuksen laajentaminen sekä maksuttoman tutkintokoulutuksen opiskelijamäärän kasvattaminen olisivat parempia tapoja kasvattaa suomalaisen koulutuksen mainetta maailmalla sekä saada niin vero- kuin vientitulojakin.
Suomessa opiskelevat 19 000 kansainvälistä opiskelijaa tuovat noin 160 miljoona euroa vuodessa Suomen kansantalouteen. Heidän työllistymisprosenttinsa valmistumisen jälkeen on suuri, ja he maksavat tutkintonsa takaisin verotuloina keskimäärin 3–6 vuodessa.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvattaminen ja heidän työllistämisensä Suomessa on yhteiskunnallemme entistä tärkeämpää, kun työelämästä on seuraavan vuosikymmenen aikana eläköitymässä yli miljoona ihmistä.
Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksuja on kokeiltu, ja tuloksena kansainvälisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Lukukausimaksujen tulot eivät ole luoneet lisätuloja korkeakouluille vaan ovat menneet apurahajärjestelmien rahoittamiseen. Lukukausimaksuja ajavat tahot kertovat maksujen houkuttelevan kansainvälisiä opiskelijoita, vaikka naapurimaiden esimerkit todistavat aivan päinvastaisesta.
Miksi lukukausimaksujen perimisen aloittaminen sitten nousee keskusteluun kerta toisensa jälkeen, vaikka niitä puoltavat väitteet on todistettu pätemättömiksi?
Eta-maiden ulkopuolisille luotu maksujen perimisjärjestelmä loisi valmiuden aloittaa myös kotimaisten opiskelijoiden maksujen perimisen, kuten on käynyt esimerkiksi Alankomaissa, Kanadassa sekä lukuisissa muissa maissa. Pelkään pahoin, että päätöksessä lukukausimaksujen perimisestä on kyseessä yhdenvertaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus.
***
Grannexemplen bevisar motsatsen
Framtiden för avgiftsfri utbildning är på tapeten igen. Införandet av terminsavgifter för studerande utanför EES-området har kommit på tal inför de kommande förhandlingarna om regeringens rambudget. Även om försöksperioden för terminsavgifter inte avslutas före slutet av 2014 föreslås avgifterna bli permanenta med en gång.
Terminsavgifterna sägs ge högskolorna inkomster och främja utbildningsexporten. Enligt Undervisnings- och kulturministeriets utvärderande mellanrapport har ändå så få högskolor deltagit i försöket att det inte går att dra slutsatser som förespråkar införandet av permanenta terminsavgifter.
Terminsavgifter främjar inte utbildningsexporten. För att sprida den finländska utbildningens rykte internationellt och öka både skatte- och exportinkomster bör vi utvidga uppdragsutbildningen samt öka mängden av internationella studerande.
För tillfället inbringar de 19 000 internationella studerande som studerar i Finland 160 miljoner euro per år till samhället. Deras sysselsättningsgrad efter utexaminering är hög och de betalar tillbaka sin utbildning som skatteintäkter på 3–6 år. Att öka antalet internationella studerande som sedan bosätter sig i Finland är ett måste, eftersom en miljon finländare pensioneras från arbetslivet under nästa årtionde.
Sverige och Danmark har infört terminsavgifter och som resultat har antalet internationella studerande rasat. Avgifterna har inte gett några tilläggsinkomster, utan gått till att finansiera stipendiesystem som byggts upp för att hjälpa studerande betala avgifterna. Ett argument för terminsavgifter är att avgifterna skulle locka internationella studerande, tyvärr bevisar exemplen från våra grannländer raka motsatsen.
Varför lyfts frågan om terminsavgifter fram om och om igen, även om argumenten som används för avgifterna bevisligen inte håller? Då systemet byggts upp för att kräva terminsavgifter för studerande utanför Europa finns förutsättningarna där för att börja kräva avgifter även av inhemska studerande. Den så kallade portteorin har bevisats i till exempel Holland, Storbritannien, Kanada, Australien samt många fler länder. Jag är illa rädd för att beslutet om terminsavgifter är ett beslut om den avgiftsfria utbildningens framtid.
