Lapinlahdessa on mahdollistettava yleishyödyllisen toiminnan jatkuminen

Lapinlahden sairaala valmistui 1841 ja oli toiminnassa vuoden 2008 loppuun asti. Se on toiminut psykiatrisena sairaalana ja viimeisimpinä toimintavuosinaan HUSin syömishäiriöosastona ja -poliklinikkana. Sairaalaa on aina ympäröinyt upea, kaikille avoin puutarha-alue, joka on säilynyt suurilta osin ennallaan. Paikka on erittäin arvokas osa Helsingin historiaa. Engelin suunnittelema päärakennus ja sitä ympäröivä puisto ovat suojeltuja.

Kaupungin oman ja HUSin toiminnan loputtua sairaala-alue jäi vaille toimijaa. Vahva viesti kansalaisyhteiskunnan taholta on ollut se, että alueelle tulee saada kaikille avointa toimintaa. Vuonna 2014 kaupunki päätti toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, jotta arvokas kiinteistö ei mene huonompaan kuntoon. Samalla päätettiin myös selvittää mahdollisuus tilojen väliaikaiseen vuokraamiseen.

Tämän johdosta nykyiset toimijat saivat tilat vuokralle, ja tiloja käyttävät nyt Lapinlahden Lähde ja osuuskunta Tilajakamo. Lähteen taustaorganisaatio on Suomen mielenterveysseura ja se järjestää muun muassa mielenterveyttä tukevaa sosiaalista toimintaa ja kulttuuritoimintaa sekä työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Tilajakamo taas vuokraa tiloja jäsenilleen ja on luonut elävää kaupunkikulttuuria 170 toimijan voimin. Näen nykyisen toiminnan todella arvokkaana ja kaupunkia laajasti hyödyttävänä, niin taloudellisesti kuin yhteiskuntaa laajemmin hyödyttävänä.

Kaupungilla ei ole vuosiin ollut alueella omaa toimintaa, ja kaupungin linjauksena on ollut pyrkiä eroon kiinteistöistä, joita ei omaan toimintaan käytetä. Tähän linjaukseen nojaten kaupunki on halunnut järjestää ideakilpailun, jonka kautta alueelle haetaan uutta toimijaa.

Esitys kaupunkiympäristölautakunnalle on kaksiosainen: yhtenä osana ovat asemakaavan suunnitteluperiaatteet ja toisena myyntikilpailu ehtoineen (linkki esityslistaan).

Asemakaavan periaatteet ovat ihan hyvät, joskin huolta herättää maininta mahdollisesta rakennusoikeuden lisäämisestä yhdistettynä siihen, että kaavaa voidaan muokata kilpailun lopputuloksen vaatimalla tavalla. Sen sijaan kilpailun tiukat ehdot tekevät yleishyödyllisen toimijan tai toimijoiden osallistumisen mahdottomaksi. Yleishyödylliselle taholle tulisi olla vaihtoehtona saada pitkäaikainen vuokrasopimus. Kaupunki on tällaisia aiemminkin tehnyt ja sisällyttänyt niihin kiinteistöjen kunnostusvastuun ja tarvittavista investoinneista vastaamisen. Tällainen sosiaalisen kumppanuuden malli mahdollistaisi sen, että tarvittavat remontit voidaan jaksottaa useammalle vuodelle ja rahoitusta hakea matkan varrella. Suuri haaste on rakennusten iso korjausvelka. Arviot tarvittavien remonttien suuruudesta vaihtelevat, mutta kaupungin arvio on yli 40 miljoonaa euroa. On myös matalampia arviota, mutta kalliista ja vaativasta hankkeesta on joka tapauksessa kysymys.

Kaupungin on tietysti pyrittävä viisaaseen ja vastuulliseen taloudenpitoon, se on kaupunkilaisten etu. Mutta on myös asioita, joita ei voi tarkastella vain taloudellisesta näkökulmasta. Lapinlahden merkitys on niin suuri, että kaupungin on oltava valmis myös tulonmenetyksiin, jos niin mahdollistettaisiin yleishyödyllinen kaikille avoin toiminta.

Oma pohdintansa on se, mikä on kaupungin vastuu siitä, ettei se ole huolehtinut suojellun rakennuksen kunnossapidosta menneinä vuosia. Nyt valtava korjausvelka halutaan sälyttää kokonaisuudessaan kilpailun voittajalle, oli tämä sitten kaupallinen tai yleishyödyllinen taho. Jos julkinen valta on nähnyt suojelun perustelluksi, voidaan mielestäni perustellusti kysyä, onko julkisella vallalla tällöin velvollisuutta osallistua kustannuksiin? Tämä tilanne on meillä esillä monissa muissakin tapauksissa. Esimerkiksi Hakaniemen halli: kuinka paljon suojelun takia kalliista remontista voidaan sälyttää kauppiaille vuokran kautta. Tai jos suojeltu rakennus on opetuskäytössä, kuinka paljon suojelun takia kalliimpi peruskorjauskustannus saa painaa opetustoimen resursseja vuokran muodossa. Tämä on iso periaatteelinen kysymys, joka tulee ratkaista.

Mutta sitä ennen on varmistettava, että kansalaisjärjestöjen on jatkossakin mahdollista toimia Lapinlahdessa.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *