”Tämän lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Lain tarkoituksena on myös lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua.”
Näin sanotaan hallituksen esityksen laiksi eläinten hyvinvoinnista ensimmäisessä pykälässä. Lain tarkoitus on siis erinomainen ja erittäin tärkeä.
Mutta kun lakipykäliä lukee pidemmälle, iskee epätoivo. Eihän tämä laki edistäkään eläinten hyvinvointia, ei suojele eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla, eikä edistä eläinten kunnioitusta tai hyvää kohtelua. Emme me voi tällaista lakia säätää eläimille. Eläimet ansaitsevat parempaa.
Muutamia kohtia lakiesityksessä parannettiin lausuntokierroksen jälkeen. Esimerkiksi juomakelpoisen veden jatkuva mahdollisuus on aivan elinehto, mutta silti luonnosversiossa sitä ei ehdotettu. Tämä järjetön julmuus soti niin voimakkaasti suomalaisten oikeudentajua vastaan, että kansalaispaineen avulla tämä on lausuntojen jälkeen parantunut. Valitettavasti vielä turkiseläinten kohdalla on tästä mahdollista poiketa, mikä tuntuu erityisen epäreilulta, kun niiden olosuhteet on muutenkin täysin eläimelle sopimattomat.
Laki on siis muuttunut parempaan suuntaan, mutta edelleen siinä kuitenkin on niin merkittäviä puutteita, ettei se takaa tuotantoeläinten hyvinvointia.
Eläinten hyvinvoinnille on edellytys, että eläimen lajityypilliset tarpeet toteutuvat. Eläinten on voitava toteuttaa lajityypilliset tarpeensa mm liikkumisen kautta. Sellaista eläintä on vaikeaa löytää, jolla ei ole tarvetta liikkua. Silti tässä laissa ei kielletä parsinavettoja. Parsinavetat ja porsitushäkit rajoittavat eläinten liikkumista merkittävällä tavalla. Laissa uusien parsinavetoiden rakentaminen on edelleen mahdollista tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Eli tuotannolliset ja taloudelliset syyt on arvotettu eläinten hyvinvointia tärkeämmäksi. Muut Pohjoismaat ovat pystyneet tekemään osittaisia kieltoja näihin tapoihin ilman että heidän tuotannolliset tai taloudelliset edellytyksensä olisivat romahtaneet. Parsinavetoissa elävien nautojen liikkumista lisätään, mutta onko joku oikeasti sitä mieltä, että naudalle riittää saada liikkua 3 kuukautta vuodesta?
Turkistarhaus säilyy edelleen sallittuna elinkeinona. Vaikka turkistarhaus tällä hetkellä on laillinen elinkeino, on se luonteeltaan sellaista, ettei siitä ole mahdollista tehdä eettisesti kestävää tai taata turkiseläinten hyvinvointia. Myös tässä Suomi menee eri suuntaan edistyksellisten eurooppalaisten maiden kanssa. Turkistarhaus tulisi kieltää riittävällä siirtymäajalla ja samalla luoden tarhaajille luopumisjärjestelmä, joka takaisi sen, etteivät elinkeinon harjoittajat joudu pulaan. Riittävä siirtymäaika ja sukupolvenvaihdosten hyödyntäminen mahdollistaisi muutoksen kohtuullisuuden alan toimijoille.
Teurastamoiden valvonnassa tulee mahdolliseksi kameravalvonta. Kameravalvonta tulisi ottaa käyttöön myös tuotantotiloissa. Vastuullisella ja rehellisellä tuottajalla ei pitäisi olla mitään salattavaa, ja avoin tiedonvälitys eläinten oloista ja kohtelusta toimisivat kilpailuvalttina markkinoilla.
Jos eläimet osaisivat puhua, me ihmiset emme voisi kohdella niitä näin huonosti. Psyyke ei kestäisi. Mutta meillä onneksi on käytössämme koko ajan lisääntyvä määrä korkealaatuista tieteellistä tutkimustietoa eläinten hyvinvoinnista. Sitä tietoa meidän lainsäätäjien on nyt käytettävä.
Edelleen porsaan saa kastroida ilman puudutusta. Miten tämä julmuus selitetään? Miten tuotannolliset ja taloudelliset edellytykset romahtavat siitä, ettei eläimelle tuoteta tällaista tuskaa vaan vaadittaisiin laissa puudutusta? Tämä on yksi syy, miksi tämän lain nimi on irvokas, tämä ei ole laki eläinten hyvinvoinnista. Tämä on laki tuotannollisista ja taloudellisista edellytyksistä eläintuotannossa. Eläinten itseisarvoa se ei tunnista. Eikä se vastaa kansalaisten näkemyksiä. Suomalaisten kannat eläinten hyvinvointiin ovat muuttuneet merkittävästi ja tämä lakiesitys ei heijasta näitä näkemyksiä, joiden mukaan eläinten hyvinvointi tulee taata myös tuotantoeläinten kohdalla.
Jotta perusteluissa kirjoitettu lain henki ja ensimmäisessä pykälässä kirjattu lain tarkoitus toteutuvat, niin valiokuntatyössä on tehtävä vähintään seuraavat muutokset:
- Eläimen itseisarvo pitää kirjata esimerkiksi 6 pykälään.
- 16 § kivuliaista toimenpiteistä perusteluihin on kirjattava pakollinen puudutus myös pikkuporsaiden kastrointiin. Eihän meillekään anneta leikkausta varten vain vähän buranaa!
- Sikojen liikkumisen estävät häkit ja nautojen parret pitää kieltää siirtymäajan jälkeen, eli 39 § on poistettava.
- Liitteen 1 positiivilistalta on poistettava turkiseläimet eli minkki, hilleri, soopeli, kettu ja supikoira.
Eläimet eivät voi puolustaa itseään lainsäädännössä, mutta onneksi meillä on aktiivisia kansalaisia, jotka pitävät eläinten puolta. Yli 125 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksen eläinlain parantamiseksi. Kuunnellaan kansalaisten tahtoa, huomioidaan tieteellinen tieto, ja tehdään eläimille hyvä laki.
