Eduskunnan ja politiikan jättävä SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen on tehnyt lakialoitteen paperittomien henkilöiden välttämättömien terveyspalveluiden turvaamisesta. Tänään lähetekeskustelussa käsiteltävän aloitteen on allekirjoittanut edustaja kaikista eduskuntapuolueista perussuomalaisia lukuun ottamatta. Olen ylpeä saadessani olla mukana tukemassa edustaja Huovisen tärkeää viimeistä valtiopäivätoimea hänen viimeisenä päivänään kansanedustajana.
Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki kunnan velvollisuudesta järjestää eräitä terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille henkilöille. Lailla turvattaisiin nykyistä paremmin oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin Suomessa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, joilla ei ole oleskelulupaa tai joille on myönnetty tilapäinen oleskelulupa, mutta joilla ei ole oikeutta muihin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon. Tällaisia palveluja olisivat välttämättömiksi arvioitavat lyhytkestoiset terveyspalvelut, joita ovat raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut sekä pitkäaikais- ja muiden sairauksien hoito silloin, kun hoidon arvioidaan olevan välttämätöntä. Alaikäisille tulisi järjestää kaikki tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin niille alaikäisille, joilla on Suomessa kotikunta.Oikeus terveyspalveluihin olisi käytännössä saman laajuinen kuin turvapaikanhakijoilla. Tämä ei tietenkään vastaa laajuudeltaan Suomessa vakinaisesti asuvien oikeutta, vaikka eräät tahot usein mielellään ruokkivatkin valheellisia mielikuvia turvapaikanhakijoidenkin saamista etuuksista. Lähtökohtaisesti palveluista perittäisiin maksu, ja valtio korvaisi palvelut järjestäneelle kunnalle niistä aiheutuneet kustannukset, jos kustannuksia ei olisi saatu perittyä henkilöltä itseltään.
Lakialoite vastaa sisällöltään sanasta sanaan viime vaalikaudella rauennutta hallituksen esitystä, jonka Huovinen esitteli peruspalveluministerinä toimiessaan. Eduskunta ei ehtinyt äänestää asiasta ennen vaalikauden loppumista SDP:n Kari Rajamäen esitettyä esityksen jättämistä pöydälle. Asian raukeaminen viime kaudella yksittäisen kansanedustajan kikkailun myötä oli häpeällinen tragedia.
Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten välttämätön terveydenhoito on ihmisoikeuskysymys. Helsingissä hyväksyttiin viime marraskuussa Veronika Honkasalon, Leo Straniuksen ja Thomas Wallgrenin aloite välttämättömien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamisesta paperittomille. Aiemmin tämä oikeus oli Helsingissä ollut lapsilla ja raskaana olevilla, kun taas muille luvattiin vain kiireellinen hoito, kuten yhä valtakunnan tasolla. On absurdia ja epäilemättä ammattietiikkaakin koettelevaa, että lääkärit joutuvat sairaan ihmisen kohdatessaan pohtimaan, onko henkilöllä oikeus ”välttämättömään” vai pelkästään ”kiireelliseen” hoitoon.
Helsingin valtuuston viimesyksyisessä käsittelyssä perussuomalaisten ja kokoomuksen riveistä kuultiin pelottelua siitä, miten välttämättömien terveyspalveluiden turvaaminen jokaiselle oleskelulupaan katsomatta houkuttelisi Suomeen kalliita hoitoja tarvitsevia ihmisiä tai kannustaisi jäämään Suomeen paperittomana, ikään kuin paperittomuus olisi kenellekään toivottava ratkaisu.
Toukokuussa julkaistun kaupungin virkamiesten selvityksen perusteella hoidon vastustajien heitot koko maailman terveysasemasta olivat tietenkin perusteettomia. Tänä vuonna paperittomien terveydenhuollon kokonaiskustannukset tulevat arvioiden mukaan olemaan Helsingissä enintään noin 400 000 euroa. Kaikkiaan paperittomien sosiaali- ja terveyspalveluiden hinnaksi arvioidaan 1,2 miljoonaa. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen budjetti on yli kaksi miljardia euroa.
Välttämättömän hoidon turvaaminen ei ruuhkauta palveluja, ja taloudellisesti kysymys on melko marginaalinen. Kunpa yhteiskunnan marginaaliin, maan alle ajetut paperittomat uskaltaisivat edes hakea tarvitsemaansa apua. Tiukentunut politiikka ja rikollistaminen ajavat paperittomia välttelemään viranomaiskontaktia ja avun hakua. Jos hoitoon mennään vasta kun tilanne on kuolemanvakava, se vasta kalliiksi tuleekin.
Suomessa paperittomuus on ollut aiemmin vähäistä. Suomessa on ymmärretty, että ihmisten ajaminen statuksettomaan tilaan ja yhteiskunnan ulkopuolelle ei ole kenenkään etu. Nyt kova politiikka luo uutta paperittomuutta. Nuiva maahanmuuttopolitiikka hätiköityine lakimuutoksineen ja Maahanmuuttoviraston tiukentuneine linjauksineen jättää yhä useamman Suomessa oleskelevan vaille statusta. Kireä linja ja tilapäisenkin oleskeluluvan epääminen nykyisin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilta, jotka eivät pysty palaamaan kotimaahansa, muuttaa ihmisiä paperittomiksi.
Kun vaakakupissa painavat pelko joutumisesta takaisin sodan tai vainon keskelle tai jääminen maahan kielteisestä päätöksestä ja turvaverkkojen katoamisesta huolimatta, paperittomuus voi epätoivoisuudessaankin olla ihmiselle vähiten huono vaihtoehto.
Helsinki on kantanut inhimillisen vastuunsa äärimmäisen haavoittuvassa asemassa olevien kanssaihmisten auttamisesta. Samaa toivoisi eduskunnalta viimeistään hallituksen vaihduttua.
