Suomessavas15_kuva_hammasratas vallitsee tällä hetkellä ns. investointilama ja koko euroalueella kokonaiskysyntä on vähäistä. Nämä kaksi asiaa tarkoittavat sitä, että yritykset tai julkinen sektori eivät tee investointeja uusiin koneisiin ja laitteisiin, Suomessa ei rakenneta eikä kunnosteta liikenneverkostoa ja samaan aikaa työttömyyden ja heikon palkkakehityksen takia tavallisilla kansalaisilla on taloudellisia vaikeuksia omassa elämässään. Osasyy tähän on oikeiston harjoittama Euroopan laajuinen kuripolitiikka, jossa julkista sektoria ja ihmisten sosiaaliturvaa on leikattu ja palkkoja ei ole nostettu.

Ratkaisu ongelmaan on elvyttäminen. Tätä ovat suositelleet suositelleet Euroopalle mm. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, OECD ja useat taloustieteen nobelistit ja Suomen osalta monet suomalaiset talousasiantuntijat ja professorit.

Tarvitsemme talouden elvytystä. Se on välttämätöntä. Valtion menoja leikkaamalla ei synnytetä talouskasvua. Itse asiassa edes poliittinen oikeisto ei väitä, että valtiontalouden menojen leikkaaminen synnyttäisi talouskasvua. Suurena pelkona on, että valtiontalouden leikkaukset heikentävät talouskasvua ja näin lopputuloksena on se, että valtion velka-aste suhteessa bruttokansantuotteeseen jopa kasvaa. Näin onkin käynyt monessa Etelä-Euroopan maassa.

Leikkaukset vaarallisempaa kuin velka

Mitä haittaa valtionmenojen leikkauksista voi taloudelle olla? Valtiovarainministeriö on esittänyt, että tulevalla vaalikaudella taloutta tulisi sopeuttaa 6 miljardilla eurolla, ja esimerkiksi kokoomus on myötäillyt tätä tavoitetta. Palkansaajien tutkimuslaitos on ennustanut, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,8% ja ensi vuonna 1,6%. Mutta jos julkisia menoja leikataan ensi vuonna 2,1 miljardia euroa, ennustaa Palkansaajien tutkimuslaitos tämän johtavan siihen, että arvioitu bruttokansantuotteen kasvu olisikin vain 0,6%. Siis vähemmän kuin on arvioitu tämän vuoden kasvun olevan. Lisäksi tuo 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi arvioiden mukaan työllisten määrää noin 24 000 henkilöä jo ensi vuonna. Käytännössä orastava talouskasvu siis kääntyisi uudelleen lamaksi liian suurten leikkausten takia.

Suomessa on harrastettu suoranaista velkapelottua. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen julkinen velka vuonna 2014 oli 59,3% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on alhainen velkataso. Olemme vähemmän velkaantuneita kuin mm. Saksa, Italia, Ranska, Espanja ja Iso-Britannia. Kaikki suurempia ja merkittävämpiä eurooppalaisia talouksia kuin Suomi. Tilanteemme ei ole todellakaan huono, kun verrataan muiden EU-maiden julkisen sektorin velkaantuneisuuteen (tiedot vuodelta 2013).

Julkisilla ja yksityisillä investoinneilla lisää työpaikkoja

Moni ajattelee, että ”velaksi ei voi elää” ja ettei velaksi voi investoida loputtomasti. Tämä on totta. Se ei ole tarkoituskaan. Elvytyksen ei ole tarkoitus olla ikuista, vaan kohdistua nykyiseen heikkoon taloustilanteeseen. Se antaa lyhytaikaisen kasvupiikin talouteen, lisää investointeja, parantaa työllisyyttä ja kääntää talouden kasvuun. Tähän toimii erityisen hyvin nimenomaan julkisen sektorin investoinnit, joilla on selkeä alku ja loppu, eli ne eivät lisää valtion menoja pysyvästi. Kun talous lähtee nousuun, ei elvyttämiselle ole enää tarvetta. Tällöin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Tällä hetkellä elvyttäminen on erityisen tehokasta, koska korkotaso on alhainen ja Suomessa on työttömiä, eli vapaata työvoimaa, jotka työllistyisivät heti.

Pidemällä tähtäimellä olisi syytä saada myös yritysten investoinnit kasvuun. Niiden määrä on tällä hetkellä Suomessa alimmillaan 25 vuoteen. Investointien määrällä ja työllisyydellä on selkeä suhde toisiinsa. Investointien määrän ollessa korkea, työllisyys on hyvä.

Tiivisti sanoen elvyttäminen lisää investointeja, lisää työpaikkoja ja kääntää bruttokansantuotteen kasvuun. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa Suomen velanmaksu- ja ottokyvyn, luo ihmisille hyvinvointia ja mahdollistaa hyvinvointivaltion säilyttämisen. Tällöin voimme panostaa mm. koulutukseen ja tutkimukseen, mikä on edellytys pidemmällä tähtäimellä Suomen kilpailukyvyn ylläpidolle ja kestävyysvajeen korjaamiselle. Taloutta supistamalla esimerkiksi kestävyysvajeesen ja kilpailukykyyn liittyvät ongelmat ovat paljon vaikeampia ratkaista.

Share