SILVIA MODIG (r. 1976) lea helssetlaš riikkabeaiáirras, riikkabeivviid birasváljagotti várreságadoalli ja gávpotáirras. Gávpotpolitihkas son lea gávpotbiraslávdegotti lahttu ja biras- ja lohpeossodaga ságadoalli. Modig lea Suoma girjerájussearvvi stivrra ságadoalli ja Vuokralaiset ry -searvvi várreságadoalli. Modig siviilaámmát lea doaimmaheaddji.


Politihkas munnje dehálepmosat leat ovttaveardásašvuohta ja dásseárvu. Háliidan servodaga, mas juohkehaš sáhttá eallit friddja dakkárin go lea, mas juohkehaččas lea vejolašvuohta duogážis fuolakeahttá ollašuhttit dievas potentiála mii sus lea ja mii atná fuola áibbas juohke olbmos. Barggan dakkár servodaga ovdii, mas mii buohkat leat gaskaneamet ovttaveardásaččat.

Čuovvovaš riikkabeivviid deháleamos bargun lea ođasmahttit Suoma dálkkádatpolitihka. Jos dalá ráđđehusa politihkka joatkašuvvá, de mii eat olat daid eallimii dehálaš ulbmiliid, maiguin Suopma 2030-logu álgui čatná áibmogearddis eanet čina go maid dohko luoitá. Dát ferte ollašuvvat, vai mii dahkat iežamet oasi vai dálkkádat ii lieggan kritihkalaš 1,5 gráđđii. Dálkkádatpolitihka lassin boahtte áigodagas galgá oažžu čađa ođđa translága, mii lea nu dehálaš olmmošvuoigatvuođagažaldat, ahte dat ii sáhte šat vuordit.

Deháleamos ášši, man lean politihkas oahppan lea ovttasbarggu fápmu. Gáibida čehppodaga máhttit čuožžut nannosit iežas árvvuid duohkin ja bastit seammás kompromissaide earáiguin. Vuolggasadjin lea vuodjut čiekŋalit daidda áššiide maid lea gieđahallamin. Politihka árgabeaivái gullet guhkes čoahkkimat ja báhpáriid logadeapmi maŋŋit eahket. Stuorra ja mearkkašahtti áššit leat hárvenaččat, muhto go dat bohtet, lea daid duohkin álo doaibmi ovttasbargu.

Dálkkádatrievdan

Balddihahtti. Kritihkalaš muddu. Dál dahje ii goassige. Dát sánit leat dihttostan maŋimuš áiggiid dávjá dálkkádatáššedovdiid ságain, eaige duššiid dihte: vai eallinvejolašvuođat eanaspáppa alde bissot dohkálažžan, min dálkkádatpolitihkka ja eallinvuohki galget rievdat nu Suomas go eará sajiinge. Áššedovdiid mielde juo guovtti gráđa liegganeapmi dagahivččii máilmmiviidosaččat stuorra vahágiid. Dán mii eat sáhte dohkkehit. Danin ulbmilin galgá leat, ahte dálkkádat ii lieggan badjel 1,5 gráđa. Liegganeami eastin dán dássái lea vel vejolaš, muhto gáibida daguid.

Maid galgá dahkat? Na dán: Galgá geahpedit áibmogeardái manni ruonávisteluoitagiid ja lasihit čina čatnaseami eatnamii ja šattuide – johtilit. Vaikko luoitagiid geahpedeapmi lea dehálaš, dehálaš lea maid stuorrudit čitnarájuid ja nannet čitnanjieluid. Dát dárkkuha, ahte galgá ovddalgihtii smiehttat, mo čitna čatnasa ovdamearkka dihte muoraide, eatnamii ja njáššeeatnamiidda. Čitnaneutrálavuođa sadjái galgá ulbmilin leat nu gohčoduvvon nettočitnanegatiivavuohta. Dat dárkkuha, ahte go boahtit 2030-lohkui, de Suopma čatná áibmogearddis eanet čina go dohko luoitá. Dát lea vejolaš ulbmil, muhto dat gáibida mearrideddjiid, geat leat čatnasat eakti ekologalaš ođđasithuksemii.

Mun háliidan, ahte boahttevaš sohkabuolvvain lea vejolašvuohta luohttit boahttevuhtii balu, áŧestusa ja eahpesihkkarisvuođa sadjái. Háliidan Suoma, mii dahká buot vejolačča dálkkádatrievdama caggama ovdii, nu ruovtturiikkas go earáge sajiin máilmmis. Dan ovdii lean bargan nu Helssega gávpotáirrasin go riikkabeivviin  birasváljagottis, ja dan ovdii barggan dás duohkoge. Dorvvolaš boahttevuohta gullá buohkaide, ii dušše muhtimiidda.

Govttolaš ássan

Govahala ruovttu, gos olbmos lea buorre dilli. Ruoktu, gos ássis lea doarvái sadji, mii lea govttolaš mátkki duohken bargobáikkis dahje skuvllas ja man maŋŋá báhcá ruhta maid eallimii. Máŋgasii dát lea čielga ášši, muhto earenoamážit Helssegis máŋgasiidda ii. Min oaivegávpoga alla ássangoluid dihte menddo gallis gártet eallit menddo gáržžes ja divrras visttis ja mii lea guhkkin beaivválaš doaimmain. Helssegis máŋggat olbmot, geain lea bargu, gártet maid loktet ássandoarjaga, go dienas ii reahkká divrras ássangoluide. Helssegis ássan lea divrras ja ná stuorámus sivva gávpotgeafivuhtii. Divrras ássangolut maid cagget olles riikka ekonomiija, go olbmuin, geain lea diehtu ja ámmátdáidu, ii leat leat vejolašvuohta fárret barggu dihte Helssegii.

Buot dán sáhttá rievdadit, muhto dat gáibida politihkalaš dáhtu ja barggu. Ássama haddi ii leat luondduláhka, nuba dasa sáhttá váikkuhit gielddaid eana- ja viessosadjepolitihkain ja maiddái láhkaásahančovdosiiguin. Go sierra guovllut ovdánit earáláganin, de dehálaš rollas leat stáhta doarjun govttolaš visttit. Dat lea maid áidna vuohki vuolidit dálá huksengoluid ja dahkat viesuid energiijabeaktileabbon. Máŋgga vistti haddi hálbbošii ovdamearkka dihte dainna, ahte luobašii bákkolaš parkerenbáikkis. Juohke ođđa visti ii maid dárbbaš iežas sávnni, mii lokte hattiid ja maid čitnaluotta.

Govttolaš haddásaš ruoktu lea vuođđovuoigatvuohta, ja dan ovdii lean bargan nu Helssega gávpotáirrasin go riikkabeivviid birasváljagottis ja eanageavahan- ja huksenlága ođasmahttima bargojoavkkus ja dán ovdii áiggun bargat dás duohkoge. Govttolaš haddásaš ruoktu gullá buohkaide, ii dušše muhtimiidda.

Ovttaveardásašvuohta

I can’t believe i still have to protest this shit. Dát cealkka, mii jeavddalaččat johtá sosiála medias, gullosta dávjá maid mu njálmmis. Suoma vuođđolága mielde olbmot leat lága ovddas ovttaveardásaččat. Geavadis dát fiinna prinsihppa ii ollašuva lahkage buohkaid buohta. Vel 2010-logus sohkabealidivodeami oktavuođas gáibiduvvo sterilišuvdna, ja ráŋggášteami uhkiin bealli riikamet olbmuin gártá sohkabealis dihte soahtevehkii. Seksuála- ja sohkabeallevehádagat vásihit ain olggušteami, medias dahkko juohku spáppačiekčama ja nissonspáppačiekčama gaskii, ja jos du namma čujuha eará duogážii go suopmelaš máttuide, de barggu ohcan lea hui dávjá lossat.

Lihkus áššit orrot leamen mannamin buoret guovlluid. Go dásseárvosaš náittoslihtu bođii fápmui, de dat lei munnje alccen stuorra vuoitu ovttaveardásašvuođa beales ja dárkkuha, ahte viimmat maid mu lágan olbmuin lea vejolašvuohta náitalit – dahje riidalit ja earránit. Maiddái ođđa translága ovdii lea bargon ollu, ja otná beaivve mii leat máŋga lávkki lagabuš lága vuoiggalaš rievdadeami. Máilbmi ii goittotge leat vel gárvvis, ja ollu bargu lea vel dán ja earáge áššiid oktavuođas. Dorvvolaš ja dásseárvosaš máilbmi gullá buohkaide agis, sohkabealis, jábálašvuođas, etnalaš duogážis dahje vaikkoba seksuála orientašuvnnas fuolakeahttá – ja dan ovdii háliidan bargat dás duohkoge.